Työpaikkojen rauhantoimikunta: Kohta on valinnan aika

Eduskuntavaalit lähestyvät ja meillä on tilaisuus valita uudet edustajat lakeja säätämään. Nykyisen hallituksen edesottamukset kuluvana syksynä ovat kuitenkin tainneet horjuttaa monien uskoa demokratiaan.

Vaaleissa on kysymys demokratiasta. Demokratiassa ihmisten tulisi nähdä, miten heidän äänensä vaikuttaa. Olemme hukassa, jos demokratiasta tulee vain vallan väline. Hallituksen toiminnassa se valitettavasti on selvästi näkyvissä. Työelämästä esimerkkejä löytyy kosolti.

Vapaa sopimusoikeus työehtosopimuksista on vaarassa. Palkoista ja muistakin työehdoista vaaditaan päätettäväksi työpaikoilla, lakko-oikeutta pitäisi rajoittaa tai jopa kieltää lakot. Työntekijöiden pitää kantaa vastuu yritysten riskeistä ja kilpailukyvystä ikään kuin siinä olisi ongelman ratkaisu. Tästä propagandasta kantaa painavan vastuun myös media ja ay-liike.

Kilpailukykysopimus on pakottanut suomalaiset kilpailemaan työpaikoista muiden maiden työntekijöiden kanssa. Hallitus vaatii työmarkkinoille rakennemuutoksia, joiden perimmäinen maali on yleissitovuuden poistaminen ja ammattiyhdistysliikkeen kukistaminen. Työllisyyden nimissä esitetään esimerkiksi pienten alle 10 työntekijän yritysten irtisanomista helpottavaa lainsäädäntöä tai jopa 12 kuukauden koeaikaa. Hallitus kertoo irtisanomisten helpottamisen tuovan lisää työpaikkoja. Tätä logiikkaa on vaikea ymmärtää, etenkään kun mikään tutkimus ei sitä tue. Yrittäjille tehty kysely ei ole tutkimus.

Leikkauksia toteuttava talouspolitiikka on heikentänyt suomalaisten hyvinvointia. Hallituksen linjana on ollut julkisen sektorin yksityistäminen ja muka välttämättömien säästöjen nimissä suoritetut leikkaukset. Kaiken kaupallistaminen on keskeinen pyrkimys, joka selvimmin näkyy sosiaali- ja terveysalan uudistuksessa. Sote-soppa on kiehunut yli jo aikoja sitten ja sen keittäjätkin alkavat olla neuvottomia. Toivottavasti asiantuntijoiden ääni ja terve järki vielä voittavat. Kansalaiset ovat ansainneet toimivan ja julkisessa ohjauksessa olevan järjestelmän, sillä hehän sen maksavatkin.

Suomen turvallisuuspolitiikasta on tehty pelottavien uhkakuvien sarja. Valtion budjetissa sotilaallinen varustelu on saamassa ennätyksellisen rahatukun. Sillä hankitaan erilaisia sotakoneita, laivoja, lentokoneita ja muuta kalustoa, koska maamme turvallisuus niin vaatii. Kun koulutuksesta ja sosiaali- ja terveysmenoista tingitään, niin puolustusmenoihin riittää varoja. Rahaa kuluu miljardeja!

Valitsemalla puolueen ja ehdokkaan on mahdollisuus vaikuttaa yhden äänen verran. Kokonaan toinen asia on kääntää politiikan suunta, sillä vaalilupausten ja käytännön politiikan välinen kuilu on ollut ammottava ainakin nykyisen vaalikauden aikana. Ollaan siis tarkkana, kenelle äänemme annamme!

Jussi Lilja
Kirjoittaja on Työpaikkojen rauhantoimikunnan sihteeri.