Avainsana-arkisto: Työväen Urheiluliitto

TUL on jo satavuotias mutta yhä virkeä

Työväen Urheiluliitto täyttää 100 vuotta. Se perustettiin 56 työläisurheiluseuran voimin 26.1.1919 Koiton talolla Helsingissä. Juhlavuonna järjestetään lukuisia tapahtumia, joissa on esillä myös rauhantyö.

 

TUL on ollut koko historiansa ajan voimakas yhteiskunnallinen vaikuttaja ja osa työväenliikettä. Sen perustamiseen vuonna 1919 johti välittömästi kansalaissodan jälkeen työläisurheiluseurojen erottaminen porvarillisesta Suomen Voimistelu- ja Urheiluliitosta. Ehkä ero olisi tullut ilman kansalaissotaakin, sillä työläisurheiluseurat kuten Helsingin Jyry olivat tehneet aloitteen TUL:n perustamisesta jo aiemmin. TUL on ollut osa kansainvälistä työläisurheiluliikettä, joka järjesti 1920- ja 1930-luvuilla omat työläisolympiakisansa. 1930-luvun alussa työväenjärjestöt joutuivat vaikeuksiin eduskunnan säätämien kommunistilakien takia. Punaiset liput kiellettiin ja työläisjärjestöjä lakkautettiin.

Toisen maailmansodan jälkeen sosialistiset maat tulivat mukaan kansainväliseen olympialiikkeeseen ja kansainväliseen urheiluelämään. Myös TUL teki porvarillisen SVUL:n ja sen lajiliittojen kanssa yhteistyösopimuksia, jotka aika ajoin toimivat paremmin tai huonommin riippuen maan poliittisesta tilanteesta. Ehkä tunnetuin työläisurheilijan syrjintätapaus oli nyrkkeilijä Olli Mäen olympiaedustuksen estäminen vuonna 1960. Tästä kertoi vuonna 2016 valmistunut kansainvälisesti palkittu elokuva Hymyilevä mies.

URHEILULLA VOIDAAN VAIKUTTAA

TUL on ollut työväenliikkeen yhteinen lapsi- ja nuorisojärjestö, jolla on ollut merkittävä kasvatuksellinen rooli. Toisaalta työläisurheiluseurat toimivat kaupungeissa lähinnä työläiskaupunginosissa ja maaseudulla työväentalojen ilmapiirissä. Kasvu osaksi työväenliikettä tapahtui luontevasti työväen yhteiskunnallisen toiminnan osana ja osana muuta työväenkulttuuria.

Nykyään urheilu on lähinnä vain juhlapuheissa osa kansainvälistä rauhanliikettä. Käytännössä kansainvälinen urheilu on kehittynyt läpikaupallistuneeksi viihdeteollisuudeksi, jossa erilaiset kielteiset ilmiöt, kuten doping, korruptio, vedonlyönti ja rikollinen rahanpesu ovat arkipäivää.

Huippu-urheilua ja sen tapahtumia mitataan lähinnä rahalla; niin ja niin monen miljoonan dollarin turnaus jne. Perinteinen urheilu yritetään alistaa rahantekokoneeksi.

Kansainvälisessä urheilussa ja sen huipputapahtumissa on ollut aika ajoin joitakin kansainväliseen ja kansalliseen politiikkaan liittyviä merkittäviä piirteitä. Klassinen esimerkki tästä oli Meksikon olympiakisoissa 1968 afroamerikkalaisten pikajuoksijoiden mielenosoitus 200 metrin palkintojenjaossa. Tommie Smith (kultaa) ja John Carlos (pronssia) nousivat palkintopallille paljain jaloin (viittaus afroamerikkalaisten köyhyyteen), heillä oli rinnassaan ihmisoikeuspinssi, ja USA:n kansallislaulun aikana he nostivat mustiin hansikoidut kätensä ihmisoikeustaistelijoiden tervehdykseen. Kansainvälinen olympiakomitea (KOK) karkoitti urheilijat kisoista ja myös autralialaisen Peter Mailerin (hopeaa), joka tuki mielenosoitusta kantamalla rinnassaan ihmisoikeuspinssiä.

Kansainvälisellä urheilulla ja kulttuurilla oli Etelä-Afrikan apartheid-politiikan murtamisessa suuri merkitys. Urheilun vaikutukset kansainväliseen tai kansalliseen politiikkaan ovat vahvasti kulttuuri- ja historiasidonnaisia. Syksy Räsänen kuvaa kirjassaan Israelin apartheid Israelin toimintaa eteläafrikkalaista apartheidia pahemmaksi. Aika paljon pitää vettä virrata Vantaassa ja muuallakin, ennen kuin kansainväliset urheilujärjestöt ja KOK olisivat valmiit sulkemaan Israelin kansainvälisen urheilun ulkopuolelle, vaikka Israelin toiminta saa YK:ssa lähes yksimielisen tuomion. Urheilulla ja kulttuurilla olisi kuitenkin merkitystä, jos esimerkiksi Israelin urheilujärjestöillä ei olisi enää oikeutta osallistua Euroopan mestaruuskisoihin tai Euroviisuihin, puhumattakaan koko kansainväliseen urheiluliikkeeseen, kuten aikanaan Etelä-Afrikan kanssa oli asianlaita.

RAUHANTYÖTÄ ESIIN

Työväen Urheiluliitto on halunnut nostaa esille rauhantyön 100-vuotisjuhliensa yhteydessä. TUL:n ohjelmissa on voimakkaasti esillä tasa-arvo ja yhdenvertaisuus. Liikunta ja urheilu ovat luonnollisesti liiton toimintapolitiikan ydintä, mutta samalla se haluaa liittää tämän toiminnan yhteiskunnallisiin kehyksiin. Esimerkiksi tavoite maksuttomista liikuntapalveluista lapsille ja nuorille edellyttää yhteiskunnan varojen suuntaamista uudella tavalla ja uudessa mittakaavassa liikunnan kansalaistoimintaan sekä maamme koulutuspolitiikkaan.

Syksyllä julkaistun hallitusten välisen ilmastonmuutospaneelin raportin seurauksena on herätty myös liikunnan ja urheilun osalta ottamaan vastuuta ilmaston lämpenemisestä. Lähinnä on kiinnitetty huomiota kansainväliseen urheiluun liittyvään lentomatkailuun sekä ylimitoitettuihin urheilulaitosinvestointeihin. Urheilun perustasolla asia on ymmärretty niin, että kimppakyytejä tulee lisätä turhan autoilun välttämiseksi, urheilukilpailun makkaranmyynti tulee korvata vähemmän ilmastoa tuhoavilla tuotteilla ja muovisten kertakäyttöastioiden sijaa tulisi käyttää pahvisia.

Ilmastonmuutos heikentää elinolosuhteita esimerkiksi Afrikassa ja johtaa maahanmuuttoon Eurooppaan. TUL on ohjelmissaan korostanut liikunnan merkitystä maahanmuuttajien kotoutumisessa tehokkaan kielten opiskelun ohella. Urheilun ”kieli” on kansainvälistä ja siksi tämä toiminta soveltuu hyvin kotouttamisen välineeksi. Lisäksi on hyvä muistaa, että luonto on suomalaisten tärkein koko kansan liikuntapaikka.

TUL:n kasvatustoimintaan soveltuvia rauhantyön muotoja ja metodeja on tarkoitus etsiä juhlavuoden aikana ja siirtää niistä ainakin osa TUL:n ja sen seurojen pysyväksi toiminnaksi. Samalla tällä toiminnalla halutaan tukea maamme rauhanjärjestöjä aikana, jolloin maamme hallitus kaavailee 10–20 miljardin euron hävittäjähankintoja ja samanaikaisesti leikkaa vuosittain maamme rauhanjärjestöjen valtionavustuksia. Mittakaava on järjetön: miljardit vastaan muutama satatuhatta. Perusteluna taisi urheilu-, kulttuuri- ja eurooppaministerillä Sampo Terholla olla se, että rauhantyö ei kuulu kansalaisjärjestöille.

VINKKEJÄ TAPAHTUMIIN JA URHEILUSEUROILLE

TUL:n juhlavuonna voidaan järjestää erilaisia rauhanjuoksuja ja -kävelyjä sekä rauhanturnauksia. Tämä riippuu tietysti järjestäjäseurojen aktiivisuudesta.

Oma haastekampanjansa tulee koskemaan Reilun kaupan pallojen hankintaa TUL:n seurojen toimintaan. Näillä palloilla on mahdollista vaivattomasti kertoa lapsille ja nuorille Reilun kaupan toimintaan liittyvästä solidaarisuustoiminnasta. Samalla urheiluseuroissa voitaisiin harkita siirtymistä Reilun kaupan kahviin sekä Reilun kaupan ruusujen hankintaa erilaisia kukituksia varten.

TUL:n seurojen käyttöön on tarkoitus hankkia erilaisia rauhankasvatukseen soveltuvia filmejä. TUL:n seurat voisivat kertoa TUL 100 -juhlavuonna toiminnastaan lapsille ja nuorille ja heidän vanhemmilleen esimerkiksi paikallisessa nuorisotilassa tai paikallisen koulun auditoriossa järjestettävän elokuvaillan yhteydessä. Tilaisuuksien teemana voisi olla myös lasten ja nuorten suosiossa olevien digitaalisten pelien ja ns. e-urheilun sisältämä väkivaltainen aines.

TUL 100 -juhlavuoden tapahtumiin Helsinkiin odotetaan noin 15 000:ta osanottajaa. Rauhanjärjestöjen jäsenet ja ystävät ovat tervetulleita mukaan tapahtumiin. Joka tapauksessa eri tapahtumissa on tarkoitus jakaa erilaista rauhantyöhön liittyvää ajankohtaista materiaalia. Yhteisenä tavoitteena on rauhantyön edellytysten parantaminen maassamme.

Teksti Kimmo Aaltonen, TUL100 -järjestelytoimikunnan jäsen
Kuva Kannisto Väinö, Helsingin kaupunginmuseo

Juhlavuoden päätapahtumat ovat pääjuhla 15.6. Helsingissä jäähallissa, sen ympärille rakentuva tapahtumaviikonloppu 14.–16.6. sekä TUL:n perustamispäivän 26.1. juhla Koiton salissa. Vuoden aikana järjestetään eri puolella Suomea TUL 100 – liikkeellä yhdessä -tapahtumia. Rauhantyökin on niissä esillä.

 

TUL haluaa tuoda esille toisenlaista toimintapolitiikkaa ja vaihtoehtoista toimintakulttuuria. Periaateohjelmassaan TUL korostaa liikuntaa maksuttomana peruspalveluna erityisesti lapsille ja nuorille. TUL:n toiminnassa on perinteisesti korostunut myös yhteistyö ammattiyhdistysliikkeen sekä muiden työväenjärjestöjen kanssa.