Avainsana-arkisto: punk

Mitä on punk? Siitä ilmestyi nyt tietokirja lapsille

Monet alkuperäiset punkkarit lähestyvät jo eläkeikää. Heillä on lapsia ja lapsenlapsia. Punk on tullut jäädäkseen suomalaiseen kulttuuriin, mutta siitä ei ole juurikaan kirjoitettu lapsille. Nyt tämä puute on korjattu: Mitä on punk? on 5–12-vuotiaille lapsille suunnattu tietokirja.

Kirja kertoo lapsiystävällisesti, mitä vuonna 1977 syntynyt punkrock on. Punkin ideologiaan kuuluu kapina turhia sääntöjä vastaan. Punkkarit ottavat ohjat omiin käsiinsä tee se itse -periaatteen mukaisesti. Kuka tahansa saattaa perustaa bändin tai pienlehden. Kaikki saavat piirtää, laulaa, soittaa, tanssia, kirjoittaa tai ilmaista muuten itseään. Tämä punkin perusajatus toimii myös osallistavana lastenkirjan aiheena: tarkoitus on saada myös lapsi toimimaan omaehtoisesti. Punk on hauskaa!

Mitä on punk? -kirjan julkaistaan Rosebud Booksin ja Suomen Rauhanpuolustajien uudessa Umpihanki-kirjasarjassa. Rauhanpuolustajien ja Liken Pystykorva-sarja räksytti viimeiset haukkunsa vuoden 2017 lopussa. Pystykorva tarjosi vuosina 1997–2017 yli 200 yhteiskunnallisen ja poliittisen kirjallisuuden merkkiteosta ja keskustelua herättävää pamflettia. Pystykorvan rinnalla moni kustantamo reivasi kurssiaan uusille vesille. Tästä huolimatta aktivisti(kustantaja)t päätyivät Umpihankeen tarpomaan koska vapauden kaiho ja tarve julkaista maailmaa muuttavaa kirjallisuutta on yhä valtava.

Tietä käyden tien on vanki. Vapaa on vain umpihanki. – Aaro Hellaakoski

Timo Kalevi Forss & Aiju Salminen: Mitä on punk? (Umpihanki 2018)

Timo Kalevi Forss (s. 1967) on helsinkiläinen kirjailija, muusikko ja toimittaja, hän on kirjoittanut useita musiikkiaiheisia kirjoja kuten Gösta Sundqvist – Leevi and the Leavingsin dynamo ja Toverit herätkää – poliittinen laululiike Suomessa.

Aiju Salminen (s. 1979) on kuvittaja ja sarjakuvapiirtäjä. Hän on tehnyt kuvituksia mm. Tittamari Marttisen lastenkirjoihin ja häneltä on julkaistu oma sarjakuva-albumi Potaatit.

 

Aivolävistys vastustaa sotaa ja militarismia

”Todellinen maan puolustaminen on maailman puolustamista”

 

Jyväskylässä vuosituhannen vaihteessa perustettu Aivolävistys on kuluneiden vuosien aikana tullut erittäin tutuksi suomalaiselle punk- ja alakulttuuripiirien yleisölle. Bändin kolmas pitkäsoitto Älä katso ihmistä ilmestyi keväällä, ja keikkoja on riittänyt siitä pitäen runsaasti. Musiikkimediassa levy on saanut osakseen innostunutta suitsutusta, vaikka selkeän poliittisiin bändeihin on usein tavattu suhtautua hieman ryppyotsaisesti.

Toimittajamme vietti juttutuokion Aivolävistyksen laulajan Juuso Lahtisen kanssa. Monessa mukana oleva Lahtinen, 26, soittaa lisäksi rumpuja Rakkaudessa ja Pro et Contrassa, poliittista punkkia nekin.

 

Terve Juuso. Kerropa mitä muuta ehdit tehdä kolmessa bändissä soittamisen lisäksi?

”Mä yritän kirjoitella, jaksaa duunissa kesälomaan asti ja olla mukana järjestötouhuissa. Meillä on Jyväskylässä tämä Musta Aalto -niminen anarkoryhmä, ja myös eläinoikeustyö on lähellä sydäntä. Kaiken välissä mä luen, kuuntelen Topi Sorsakoskea ja käyn katsomassa muiden keikkoja.”

 

Miksi radio- ja tv-soitossa olevat bändit eivät koskaan tai juuri koskaan laula mistään järkevistä aiheista? Miksi poliittisesti tiedostava musiikki työnnetään ”alternative”-lokeroon?

”Koska perus-tv- tai radiomusiikki ei saa aiheuttaa kenellekään mitään tuntemuksia. Sen täytyy olla hajutonta ja mautonta taustamusiikkia auto- ja hampurilaismainoksille. Särmättömäksi tuotettua harmaata kuraa, jonka kuunteleminen saa itkemään verta. Artisti saa sanoa telkkarissa että nyt on kapinan paikka. Haastattelija saa nyökätä ja sanoa olevansa samaa mieltä. Ohjelman nimi on Viimeinen kapinallinen ja lopputekstien aikana soi kansainvälinen.”

 

Aivolävistyksen biisien sanoituksista tulee selvästi esille paitsi sodanvastaisuus myös armeijan vastaisuus. Mitä mieltä olet Suomen puolustusvoimista nykyisessä maailmanpoliittisessa tilanteessa?

”Puolustusvoimat on valtion monopolia väkivaltaan tukeva aikuisten miesten ja naisten hiekkalaatikko. Armeija jokaisen velvollisuutena täytyisi kyseenalaistaa vieläkin vahvemmin. Useat nuoret osallistuvat tähän tappokoulutukseen pelkästään sen takia, että heidät on opetettu olemaan kyseenalaistamatta tätä miesten ja nykyisin myös naisten koulua. Kun keskustellaan valtion monopolista väkivaltaan, täytyy olla varovainen ettei anna sellaista kuvaa että kannattaisi monopolin sijaan kaikkien oikeutta väkivaltaan. Millään valtiolla ei mun mielestä ole oikeutta päättää ihmisen elämän lopettamisesta. Toisaalta mä hyväksyn kyllä itsepuolustuksen, mutta tuomitsen sodat, koska sotilaat ja siviilit niitä harvoin aloittavat. Täytyy pystyä ajattelemaan, että kuvitellussa sodassa se rajan toisella puolella seisova sotilas on aivan yhtä syytön siihen taisteluun kuin säkin. Argumentteja puolustusvoimien tarpeellisuudesta on helppoa keksiä, vielä helpompaa ne on ottaa pureksimatta vastaan. Koska maailman valtiot eivät pysty elämään rauhassa, ne ovat epäonnistuneet. Luotien kantamattomissa on helppoa puhua niistä ja meistä.”

 

Näinhän se tuppaa olemaan. Armeijaa et sitten itse tainut käydä?

”Sivarin kävin. Päätin sen jo yläasteella. Mä sain jo koulussa verisuonen katkeamaan saman tien, jos joku kansankynttilä kuvitteli omaavansa jonkinlaista auktoriteettia muhun. Armeija oli – ja on vieläkin – aivopesula, jonka lammasmaista menoa ei juurikaan tuonikäiset vielä tuumi.”

 

No miltäs siviilipalveluksen käyminen tuntui näin jälkikäteen ajateltuna?

”Vaikea sanoa tarkkaan. Nyt menisin varmaan totaaliin. Toisaalta mulla oli loistava sivaripaikka, jossa olen vieläkin duunissa. Sivarin kautta mä tutustuin mulle uuteen maailmaan, kehitysvammaisten lasten ja autistien maailmaan. Se vuosi on antanut mulle paljon.”

 

Aivolävistyksen sanoituksissa toistuvat usein sodan, valtion ja kirkon teemat. Miksi juuri ne?

”Se on nykyajan pyhä kolminaisuus. Sotilaspastorit siunaavat tappamista opettelevat miehen ja naisen alut. Kutsunnoissa on pappi mukana ikään kuin todistuksena siitä, että Jumala on meidän puolella. Raamattua pidetään kiväärin vieressä ja yritetään epätoivoisesti unohtaa se viides käsky. Kirkon suhde sotaan ja armeijaan on tekopyhä, mutta sitähän se on kaikkiin muihinkin asioihin.”

 

Aivolävistys tunnetaan ainakin punkpiireissä anarkistisen ajattelutavan puolestapuhujana. Mitä ajattelet kansainvälisestä anarkistisloganista ”ei sotaa kansojen välille, ei rauhaa luokkien välille”?

”Helvetin toimivahan se on. Vaikka riistäjäpossut yrittääkin itkeä vastakkainasettelun olevan ohi, niin nythän sen aika vasta on. Tällä planeetalla valtaa pitää pieni eliitti, jonka vastuulla kuitenkin on sodat, äitimaan raiskaus ja kaiken elävän muuttaminen rahaksi. Mä en kuitenkaan näkis tota slogania minään väkivaltaan yllyttämisenä vaan pikemminkin kapinaan yllyttämisenä. Perinteisen vasemmiston ja oikeiston vastakkainasettelu varmasti onkin ohi, mut on olemassa myös ulkoparlamentaarinen taso, missä taistelu jatkuu.”

 

Että sotiin ja sotimiseen liittyy myös luokkakysymyksiä? Kun rikkaat sodat aloittaa niin köyhät niissä kaatuu? Uuden levynne sinkkubiisi Leikitäänkö rauhaa kertoo tästä teemasta?

”Niinhän se on aina mennyt. Poliitikkojen ja aseyhtiöiden hinku rintamalle voisi olla hiljaisempaa, jos johtajien oma jälkikasvu joutuisi juoksemaan luotisateessa. Ainakin Yhdysvalloissa värvääjät keskittyvät nimenomaan köyhille alueille. Mikä aika usein tarkoittaa sitä, että öljy-yhtiöiden etuja turvaa usein persaukinen musta mies. Jostain se leipä on kotiin kannettava. Uuden levyn nimi Älä katso ihmistä viittaa siihen, että sotien yleistyessä lapsilla ei ole enää tarvetta leikkiä sotaa, koska sen henki on jatkuvasti läsnä. Siispä leikitään rauhaa.”

 

Jonkun valtion täytyy uskaltaa aloittaa aseeton aikakausi? Tuleeko veli venäläinen heti rajan yli täyttämään sotilaallisen tyhjiön jos fantasioidaan, että Suomi luopuisi asevoimista?

”En edes viitsi väittää tietäväni. Meidän täytyy silti pyrkiä aseettomaan maailmaan. Ja ennen kaikkea taistella valtioiden propagandaa ja aivopesua vastaan. Meille syötetään jatkuvasti uhkakuvia milloin mistäkin, koska valtio ja armeija tarvitsevat vihollisen, millä oikeutetaan rahan syytäminen pommeihin, miinoihin ja hornetteihin. Eli kirkon siunaamiin välineisiin joiden tehtävänä on vammauttaa, polttaa, repiä ja surmata mahdollisimman paljon oman lajimme edustajia. Todellinen maan puolustaminen on kuitenkin mielestäni maailman puolustamista.”

Teksti Jukka Vuorio
Kuva Hannu Käki