Avainsana-arkisto: mielenosoitukset

Sota ei syty itsestään

rovaniemi3_17Kansainvälisen rauhanliikkeen sanotaan olevan kuollut, mutta Lapissa rauhanmielenosoitus yhdisti ihmisiä yli rajojen.

 

 On sunnuntai 21.5. kello 9.10, istun tilausbussissa, jonka määränpää on Rovaniemi.

Mikä minut sai matkaan? Vähemmän jalojen syiden, kuten joutilaisuuden, lisäksi minulla oli ja on edelleen tunne, että yksilönä on tärkeää käyttää demokraattisia oikeuksiaan, kuten mielenosoitusoikeutta, ilmaistakseen mielipiteensä. Toisekseen olen kauhistunut siitä, miten lyhytnäköistä turvallisuuspolitiikkaa Suomessa tällä hetkellä harjoitetaan.

Hannu Ketoharju harmittelee, että rauhantyössä on sukupolvikuilu. Hänen mukaansa nuoria on vaikeaa saada Naton vastaisiin mielenosoituksiin. Vilkaisu ympäri bussia vahvistaa asian, valtaosa rauhanaktiiveista on huomattavasti itseäni, 26-vuotiasta opiskelijaa, vanhempia.

Martti Vaskonen pitää bussikyytiläisille, pohjoissavolaisille ja pohjoiskarjalaisille rauhanaktivisteille, pienen puheen. Hän kertoo, kuinka koko idea Rauhanpuolustajien matkasta Lappiin sai alkunsa liikkeelle. Martti antoi matkalle alkusysäyksen soittamalla huhtikuussa Kerstin Tuomalalle, Lapin Rauhanpuolustajien aktiiville, ”varoituspuhelun”. Hän ilmoitti olevansa tulossa autolla kymmenmetrisen ”USArmy GO HOME!”-banderollin kanssa. ”Tästä juttu lähti paisumaan ja tuli bussikin varattua”, Martti veistelee.

Olen sopinut illaksi haastattelun ruotsalaisen Sisuradion juontajan kanssa. Soitan hänelle ja kerron, että olen tavattavissa.

Haastattelun päätyttyä olen kiukkuinen. Aluksi haastattelu oli mennyt hyvin jännityksestä huolimatta, mutta mitä pidemmälle se eteni, sen johdattelevampia kysymyksistä tuli. Aistin, että toimittaja ei ollut juurikaan kiinnostunut minun näkökulmastani, vaan hänellä oli sotaharjoituksia tukeva viesti, jonka hän halusi sovittaa suuhuni.

Myöhemmin illalla törmään hotellin aulassa ruotsalaisen Kvinnor för Fred -järjestön aktivistiin My Leffleriin. Hän on vaikuttunut, että ikäiseni nuori opiskelija on lähtenyt osoittamaan mieltä rauhan puolesta. Se antaa hänelle toivoa, vaikka hän huokaakin: ”Kansainvälinen rauhanliike on kuollut, vaikka tarvitsisimme sitä nyt kipeästi.” My myöntää, että kansainvälinen sotavarustelun kiihtyminen pelottaa häntä. Hänestä tällaisen kehityksen jatkuessa kolmas maailmansota Euroopassa on todennäköinen.

MIELENOSOITUS ACE17-HARJOITUSTA VASTAAN

On maanantai 22.5. kello 9.00. Olemme juuri saapuneet Rovaniemen lentokentälle, jossa joukkoomme liittyy Lapin rauhanpuolustajia. Sotilaspoliisit valvovat pääsyä harjoittelualueelle lentoaseman parkkipaikalla. Siviilipoliisi johdattaa meidät valikoimalleen mielenosoituspaikalle. Kajautamme äänekkäästi mielenosoitushuutomme: ”Nato mee kotia, emme tahdo sotia!”

Pidämme sotavarustelua ja ACE17-harjoituksia kritisoivia puheita ”avoimen mikin” periaatteella. Välillä laulamme ruotsiksi, englanniksi tai suomeksi. Paikalla on jonkin verran lehdistöä. Tunnistan Ylen toimittajan ja valokuvaajan sekä eilen tapaamani Sisuradion toimittajan. Laulumme taukoaa taivaalla jyrisevän sotilaskoneen melun ajaksi.

Jatkamme mielenosoitusta Rovaniemen keskustassa Lordin aukiolla kello yksitoista. Rohkenen itsekin pitämään lyhyen puheen kokeneempien puhujien, muun muassa Rovaniemen kaupunginvaltuutetun Vesa Puurosen, vanavedessä. Siinä muistuttelen yhteiskuntatieteen opiskelijan ominaisuudessa, että vaikka turvallisuuspoliittisessa keskustelussa kohtalousko on valloillaan, todellisuus rakentuu sosiaalisesti. Painotan, että teoillamme ja sanoillamme on merkitystä. Sota ei syty itsestään – voimme rakentaa joko sotaa tai rauhaa.

Mielenosoituksen jälkeen järjestetty Arktinen rauhanhaaste -seminaari Lapin yliopistossa on tiedonjanoiselle opiskelijalle matkan kohokohta. Täyteen pakatussa luentosalissa kansainväliset vieraamme jakavat suomalaisille rauhanaktivisteille tietämystään Tuula Sykön erinomaisen tulkkauksen avulla. Professori Dave Webb kertoo avaruuden hyödyntämisestä sotavarustelussa, ruotsalaisen rauhaninstituutin opettaja Agneta Norberg avaa ACE17-harjoituksen merkitystä Stohltenbergin dokumentin valossa ja rauhanaktivisti My Leffler näyttää sydäntä riipaisevia kuvia herkästä luonnosta ja sodan aiheuttamista tuhoista.

Seminaarissa paljastuu yllättäviä asioita, kuten se, että naapurimme Ruotsi on maailman kolmanneksi suurin ihmisten – mukaan lukien omien kansalaistensa – salakuuntelija Yhdysvaltojen ja Iso-Britannian jälkeen. Tai se, että EU ja USA ovat muodostamassa keskenään avaruusliittoa.

Kotimatka alkaa seminaarin päätyttyä. Kysyn vierustoveriltani Jaana Haveriselta tämän fiiliksiä reissusta. Hän vastaa: ”Hyvä ja voimaannuttava fiilis jäi, tämmöstä kannattaa tehdä jatkossakin. Yhdessä tekemisestä tulee hyvä tunne!” Olen Jaanan kanssa samaa mieltä. Suomi ja maailma tarvitsee rauhanpuolustajia enemmän kuin pitkään aikaan.

Teksti: Tuulia Reponen
Kuva: Martti Vaskonen

 

 

ERILAINEN POLIITTINEN PROTESTI PÄÄKAUPUNGIN SYDÄMESSÄ

mielenosoitusleiriRTORI

Tämän hetken tärkein poliittinen protesti on nähtävissä Helsingin Rautatientorilla, jossa turvapaikanhakijat ja heidän tukijansa jatkavat mielenosoitusleirin pitämistä yhdellä pääkaupungin näkyvimmistä paikoista. He protestoivat Suomen valtion maahanmuuttopolitiikkaa ja hallituksen tapaa toimia keskellä niin sanottua pakolaiskriisiä. Rauhan Puolesta -lehti kävi jututtamassa mielenosoittajia maaliskuun lopussa.

Mielenosoitus alkoi 10.2.2017 ja se on saanut rinnalleen jopa ”vastamielenosoituksen”, jonka ovat organisoineet Suomi ensin -liikkeen aktiivit. Ihmiselle, joka on asunut vuosia Espanjassa, on näiden kahden mielenosoituksen näkeminen samalla aukiolla vähintäänkin omituista. Espanjassa tällainen asetelma ei olisi mahdollinen.

Tilanne kahden mielenosoituksen välillä on säilynyt suhteellisen rauhallisena, mutta vierailuani edeltävänä yönä joku oli sytyttänyt bensakanisterin palamaan turvapaikanhakijoiden teltan yhdellä seinustalla. Teltta oli syttynyt tuleen ja yksi turvapaikanhakija oli loukkaantunut lievästi sammutustöissä. Nyt yhtä teltan seinää koristaa puoliympyrän muotoinen palojälki.

SOSIAALINEN KOKEILU

Tunnelma leirissä on kuitenkin rento ja hyväntuulinen. Paikalla on parikymmentä ihmistä. Nour on irakilainen, Kirkukin kaupungista kotoisin oleva nuori mies. Pohjois-Irakissa sijaitsevassa Kirkukissakin on nähty Isisin hyökkäyksiä, ja se sijaitsee lähellä Mosulin kaupunkia, jossa taistelut edelleen raivoavat ja jossa sadat siviilit ovat myös kuolleet.

Kysyn Nourilta miksi hän päätti lähteä Irakista ja miten hän päätyi Suomeen asti. ”Minulla oli ongelmia eräiden ihmisten kanssa… He olivat radikaaleja”, hän selittää. ”Minun kohdallani on täysin selvää,
että jos palaan Irakiin, minut tapetaan, ilman sen kummempia kysymyksiä.”

Kysymykseen Suomesta hän vastaa: ”Olimme kuulleet, että Suomi on maa, joka kunnioittaa ihmisoikeuksia. Maa jossa kaikki ovat samanarvoisia. Lisäksi tiesimme, että Suomella oli myös sotansa, joten suomalaiset tietävät varmasti myös pakolaisista.”

Nour kertoo ottaneensa osaa mielenosoitukseen sen kolmannesta päivästä alkaen. Hän kertoo jopa lopettaneensa työnsä pystyäkseen ottamaan osaa mielenosoitukseen.

Kysyn, oliko Nour yllättynyt siitä, että tällä hetkellä Migrin käsittelyajat ovat venyneet erittäin pitkiksi ja kielteisiä päätöksiä on tehty paljon. ”Totta kai olen yllättynyt”, Nour sanoo. ”Saattaa kulua jopa vuosi, että sinua edes haastatellaan. Päätökseen saattaa mennä jopa kaksi tai kolme vuotta. Ja sitten hakemuksesi voidaan hylätä. Tässä ajassa ehtisit jo hankkia koulutuksen. Minä olisin voinut käydä IT-alan koulutukseni loppuun. Olen myös kokki ja työskentelin Irakissa ravintolassa, joten olisin voinut tehdä sitä. Täyttä ajan haaskausta!”

Kysyn, millainen on ollut tavallisten helsinkiläisten reaktio mielenosoitukseen. ”Olemme nähneet kaikenlaisia reaktioita. Moni tukee meitä, mutta moni myös sanoo ettei halua meitä tänne, että olemme raiskaajia ja niin edelleen… Tämä on myös eräänlainen sosiaalinen kokeilu”, Nour kiteyttää. Ihmiset Helsingissä ovat varmasti yllättyneitä, sillä vastaavaa mielenosoitusta ei ole Suomessa ennen nähty. Näin ollen kaikilla tuntuu olevan mielipiteensä protestista.

TODELLISET OLOT NÄKEE VAIN PAIKAN PÄÄLLÄ

Myös toinen irakilainen Nazim kertoo, että palaute on hyvin kirjavaa. ”Jotkut tuntuvat ajattelevan, että tulemme Suomeen vain aiheuttamaan ongelmia. Se ei pidä paikkaansa. Se olisi todella typerää. Me haluamme tehdä työtä tai opiskella. Jotkut ovat kysyneet minulta, miksi en puhu suomea. Käyn Itäkeskuksessa tunneilla, mutta suomen kieli on erittäin vaikea ja se vaatii aikaa”, Nazim naurahtaa. Nazim on kovan näköinen mies ja kertookin tehneensä vartijan ja autokuskin hommia Irakissa muun muassa yhdysvaltalaisille yrityksille. ”Tämän lisäksi työskentelin hoitajana ja opiskelin farmaseutiksi”, hän jatkaa.

Nazim ihmettelee Suomen hallituksen linjausta, jonka mukaan Irak ja Afganistan ovat turvallisia maita. ”Toivoisin, että Suomen hallitus lähettäisi kaksi ihmistä katsomaan, mitä Irakissa tapahtuu. Jos he viettäisivät yhdenkin päivän siellä, he näkisivät, että siellä ei todellakaan ole turvallista. En kutsu heitä valehtelijoiksi, mutta kehotan heitä selvittämään, millaista todellisuus Irakissa on.”

Kun kysyn häneltä onko hän valmis jatkamaan mielenosoitusta niin kauan kunnes Suomen linja muuttuu, on vastaus selvä: ”Totta kai! Voin olla täällä koko elämäni. Täällä on rauhallista ja turvallista. Minä haluan vain pysyä täällä. En halua takaisin Irakiin.”

TIUKENNUKSIA TURVAPAIKKALINJAAN EI HYVÄKSYTÄ

Erna, joka on yksi turvapaikanhakijoiden tukijoista, kertoo että leiri on ollut menestys, vaikka myös kritiikkiä on tullut. ”Hirveän paljon on tullut solidaarisuutta ja moni on pysähtynyt juttelemaan ja kysynyt miten voi auttaa.” Kysyn Ernalta, mikä sai hänet osallistumaan mielenosoitukseen. ”Itselläni on jonkin verran taustaa
vapaaehtoistyöstä ja olen ollut myös Kreikassa, Lesboksella ja Eidomenissa. Tähän protestiin olen ottanut osaa ensimmäisestä päivästä lähtien.” Päällimmäisiksi syiksi hän kertoo yleisen ihmisoikeuksien puolustamisen ja lisää, että tällä hetkellä juuri pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden oikeuksia poljetaan törkeimmin ja näkyvimmin.

”Suomen turvapaikkapolitiikkaa on kovennettu jo useiden vuosien ajan, mutta etenkin viime keväästä viime syksyyn siihen tehtiin useita muutoksia. Lisäksi Migri on itse tiukentanut linjaansa. Migrin oma tulkinta laista on kiristynyt, ja väitän, että Migri on jopa toiminut  ihmisoikeuksien vastaisesti”, Erna selittää. ”Eli tässä on kaksi erillistä ongelmaa. Lisäksi on ongelma, että Maahanmuuttovirasto on todennut Irakin ja Afganistanin olevan turvallisia maita elää ja käyttänyt tätä syynä ihmisten palauttamiselle.”

Kysyn vielä Ernan mielipidettä mielenosoituksen onnistumisesta. ”Kun otetaan huomioon, että kyseessä piti olla neljä päivää kestävä protesti ja nyt olemme olleet täällä 43 päivää, sanoisin että olemme onnistuneet hyvin. Tämä on ollut oppimismatka, mutta jos olisimme hoitaneet asiat huonosti, emme olisi enää täällä.”

Teksti ja kuva Juha Häikiö

Kuva: Irakilaisten Nazimin (vas.) ja Nourin välissä Erna, joka on aiemmin ollut vapaaehtoistyössä Kreikassa.

PÄÄKIRJOITUS: SYYRIA SAI IHMISET LIIKKEELLE

Tiedotusvälineiden välittämät kuvat Syyrian sodan kauhuista ovat saaneet pitkästä aikaa ihmisiä sankemmin joukoin mukaan rauhantapahtumiin eri puolilla Suomea.

Valtamediat, kuten ainakin Helsingin Sanomat ja Yleisradio, ovat myös näyttävästi tiedottaneet näistä mielenosoituksista rauhan puolesta. Toivottavasti mielenilmaukset ja median kiinnostus eivät jää päiväperhoseksi. Sillä valitettavasti maailmalla soditaan muuallakin kuin Syyriassa. Samaan aikaan kun Aleppoa moukaroitiin, Yhdysvaltojen tärkein arabiliittolainen Lähi-idässä, lukuisten EU-maiden – Suomi mukaan luettuna – aseistama Saudi-Arabia pommitti ilmeisen tietoisesti hautajaisiin kokoontuneita siviilejä Jemenissä.

Suomalaisessa keskustelussa informaatiosodan käsite on valitettavasti rajautunut koskemaan vain Venäjän todennettuja ja kuviteltuja toimia. Mutta kaikkien konfliktien yhteydessä kaikki osapuolet ja niiden tukijat käyvät taistelujen ohella myös informaatiosotaa. Kyynisesti voisi kysyä, johtuiko tiedotusvälineiden yllättävä innostuminen rauhanmielenosoituksista Venäjän mukana olosta Syyrian konfliktissa. Kiitettävästi kuitenkin suomalaismediat ovat nostaneet viime päivinä esille myös suomalaisen aseviennin ihmisoikeusongelmat. Tosin nykyhallituksen aikana on hankala uskoa mediassa esiintyneellä kritiikillä olevan mitään vaikutusta.

Joitakuita ei miellyttänyt entisen puolustusministeri Elisabeth Rehnin esiintyminen yhtenä puhujista Helsingissä YK:n päivän mielenosoituksessa. Allekirjoittanutkin on täysin eri mieltä hänen kannoistaan Nato-kysymyksessä, eikä voi unohtaa hänen rooliaan aseviennin edistäjänä ja Hornet-hävittäjien hankinnan kätilönä. Ja varmaankin moni rauhanpuolustaja oli ensimmäistä kertaa mukana samassa rauhankulkueessa kuin kokoomuspoliitikot Kimmo Sasi ja Ben Zyskowicz. Sasihan on aiemmin kehuskellut sijoituksillaan eettiseen yhdysvaltalaiseen aseteollisuuteen: ”Ne ovat erittäin eettisiä tuotteita, mitä Raytheon valmistaa. Se tekee järjestelmiä, joilla pyritään pitämään huolta siitä, että ohjukset osuvat täsmällisesti.” Benin olisin toivonut olleen aikoinaan yhtä huolissaan myös Gazan siviilien kohtalosta. Mutta taisi olla muuta tekemistä, kun sen sodan lopettamista vaadittiin.

Mutta kaikki ovat tietenkin tervetulleita rauhanliikkeeseen: mielenosoitus vaati selkeästi kaikkia sodan osapuolia ja niiden tukijoita konfliktin rauhanomaiseen ratkaisemiseen ja erityisesti Suomelta vastuunkantoa humanitaarisen avun ja pakolaisten vastaanoton muodossa.

Teemu Matinpuro
Kirjoittaja on Rauhanpuolustajien toiminnanjohtaja.

Syyrian sodan uhreja muistetaan Tehtaankadulla 11.10.2016

Rauhanjärjestöt järjestävät Aleppon pommitusten tähden tiistaina 11.10. hiljaisen kynttilämielenosoituksen sodan uhrien muistoksi Venäjän lähetystön edustalla Tehtaankadulla Helsingissä.

Rauhanpuolustajat, Rauhanliitto ja Sadankomitea vaativat Aleppon pommitusten välitöntä lopettamista. Viime viikkojen pommitusten kohdistuminen siviilikohteisiin, muun muassa sairaaloihin, kouluihin ja avustussaattueisiin, on aiheuttanut alueelle inhimillisen katastrofin. Järjestöt vaativat myös välitöntä tulitaukoa, jotta siviileille voidaan toimittaa apua. Mielenilmauksella ei tueta ketään sodan osapuolta, vaan otetaan kantaa siviiliväestön kohtaloon.

Syyrian sotaan ei ole sotilaallista ratkaisua. Sodan lopettamiseksi tarvitaan neuvotteluja, joihin kaikki sodan osapuolet voivat osallistua kansainvälisen yhteisön tuella.

Rauhanpuolustajien toiminnanjohtaja Teemu Matinpuro korostaa, että mielenilmaus voisi olla myös monen muun lähetystön edustalla. Aleppon kestämättömän tilanteen vuoksi se järjestetään nyt Tehtaankadulla.
”Venäjä ja sen tukema Syyrian hallitus eivät todellakaan ole ainoa sodan osapuoli, joka syyllistyy sotarikoksiin siviiliväestöä kohtaan. Kansainvälisten humanitääristen järjestöjen mukaan tilanne Aleppossa on tällä hetkellä kuitenkin sietämätön. Sen takia pommitukset tulisi lopettaa humanitaarisen avun ja evakuoinnin mahdollistamiseksi. Kriisin ratkaisu on sotaan sekaantuneiden ulkovaltojen käsissä. Tähän mennessä niiden kaikkien toimet ovat vain pitkittäneet sotaa ja lisänneet inhimillistä kärsimystä.”

Sadankomitean pääsihteeri Anni Lahtinen painottaa, että tulitauko tarvitaan välittömästi. Muutaman tuhannen taistelijan vuoksi tehtävät pommitukset Aleppon kaupungissa aiheuttavat kohtuutonta kärsimystä sadoille tuhansille siviileille, erityisesti lapsille. Humanitäärinen kriisi pitää saada loppumaan.

Rauhanliiton toiminnanjohtaja Laura Lodenius huomauttaa, että esimerkiksi rypäleaseiden käyttö siviileitä vastaan on aina tuomittavaa. Syyriassa tehtyjen sotarikosten tutkiminen pitäisi aloittaa jo nyt, Lodenius vaatii.

Mielenilmaus tiistaina 11.10. kello 17.30–18.30 Venäjän suurlähetystön vieressä Tehtaankadulla. Puheet Rauhanpuolustajien toiminnanjohtaja Teemu Matinpuro ja Rauhanliiton toiminnanjohtaja Laura Lodenius. Kynttilöistä rakennetaan rauhanmerkki Pyhän Henrikin aukiolle ja sodan uhreja muistetaan hiljaisella hetkellä.

Mielenilmauksen toivotaan pysyvän rauhallisena ja uhreja kunnioittavana.

Mielenosoitus Facebookissa

* * * * HUOM!

Heti mielenilmauksen jälkeen kello 19.00–20.30 Politiikasta.fi-verkkolehti järjestää keskustelutilaisuuden Syyrian sota ja kansainvälinen yhteisö. Paikkana on Koneen Säätiön Kamari, Tehtaankatu 21. Tilaisuuteen on ennakkoilmoittautuminen, koska tilaa on rajoitetusti. Ilmoittautumiset sähköpostilla osoitteeseen toimitus@politiikasta.fi 11.10. klo 16.00 mennessä.
Keskustelutilaisuus Facebookissa