Avainsana-arkisto: hiilidioksidipäästöt

Armeijoiden päästöt on huomioitava ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa

Armeijoihin, asevarusteluun ja sotimiseen kiinnitetään ilmastonmuutoksen torjunnassa harvemmin huomiota. Pelkästään armeijoiden ylläpito ja varustelu aiheuttaa kuitenkin kaikista maailman hiilidioksidipäästöistä noin 10 prosenttia. Mittavia päästöjä aiheutuu myös itse sotimisesta, vaikka siitä ei ole saatavilla luotettavia arvioita. Tässä kirjoituksessa teen selkoa myös sotimisen erilaisista ympäristörasituksista.

Äkkiseltään voisi kuvitella, että hiilidioksidipäästöt suhteutettuna bruttokansantuotteeseen olisivat vähäiset. Vuonna 2013 maailman yhteenlaskettu bruttokansantuote oli 67 biljoonaa euroa(1) ja vastaavasti hiilidioksidipäästöt 36 miljardia tonnia eli 36 biljoonaa kilogrammaa(2). Suomen päästöt vuonna 2017 olivat 56,1 miljoonaa tonnia(3). Yksinkertainen jakolasku osoittaa, että aiheutamme päästöjä käsittämättömän piittaamattomasti: yhdellä kilolla hiilidioksidipäästöjä saamme globaaliin talouteemme alle kaksi euroa lisää.

Armeijat ja sotiminen on tietoisesti jätetty ilmastopolitiikan ja ilmastosopimusten ulkopuolelle. Esimerkiksi Kioton ilmastosopimusta solmittaessa sotilaallinen toiminta ja armeijan varusteiden valmistaminen jätettiin kasvihuonekaasujen rajoitusten ja mittaamisen ulkopuolelle Yhdysvaltojen painostuksesta(4). Armeijoiden ylläpito, varustelu ja sotiminen ovat kuitenkin vielä tuhlailevampaa hiilenkäyttöä suhteessa rahankäyttöön kuin rauhanomainen taloudellinen toiminta.

Yhdysvaltojen armeija on maailman suurin yksittäinen saastuttaja: sen ylläpito ja varustaminen aiheuttaa noin viisi prosenttia maailman kasvihuonepäästöistä(5). Koska muiden maailman maiden yhteenlasketut sotilasbudjetit ovat Yhdysvaltojen sotilasbudjetin luokkaa, maailman kaikkien armeijoiden varustelu ja ylläpito aiheutti vuonna 2009 maailman hiilidioksidipäästöistä kymmenesosan, ja vuoteen 2017 mennessä maailman sotilasmenot ovat kasvaneet siitä miltei 15 prosenttia(6).

On tragikoomista, että ilmastonmuutosta pidetään suurimpana globaalina turvallisuusuhkana, mutta merkittävä tekijä tämän turvallisuusuhkan takana ovat yleisen turvallisuuden ylläpidolla perusteltavat armeijat.

PÄÄSTÖLASKUJA

Sotimisen ympäristövaikutusten arvioiminen on vielä vaikeampaa kuin armeijoiden ylläpidon, koska siihen liittyvät yksityiskohdat pidetään luonnollisesti sotasalaisuuksina. Armeijoiden ylläpidon ja asevarustelun ilmastovaikutuksia on mahdollista arvioida sotilasbudjettien kautta. Toisaalta sotimisessa kaikenlainen tuhoaminen aiheuttaa muita ympäristövaikutuksia, joiden arvioiminen on astetta hankalampaa. Vuoden 2003 hyökkäyksen Irakiin on vuosina 2003–2007 arvioitu aiheuttaneen päästöjä 141 miljoonaa hiilidioksiditonnia vuosittain(5).

Vuoden 1991 Irakin sodan aikana sytytettiin yli 600 öljynporauskaivoa, joista monet paloivat yli yhdeksän kuukautta. Soihtuina paloi yhden päivän aikana 680–816 miljoonaa litraa öljyä ja 70–100 miljoonaa kuutiometriä kaasua. Öljypalojen yhteismäärä oli arviolta 160 miljardia litraa öljyä.(7)

Raakaöljykilon polttaminen aiheuttaa 3,15 kiloa hiilidioksidipäästöjä(8). Pelkästään öljy- ja maakaasupalot aiheuttivat täten yli 420 miljoonaa tonnia hiilidioksidipäästöjä, mikä on yli prosentti vuoden 2013 yhteenlasketuista hiilidioksidipäästöistä.

Pommien ja ohjusten päästövaikutuksista en ole löytänyt lukuja, mutta niiden räjähteet ja ajoaineet eivät ole mitenkään ympäristöystävällisiä. Oletetaan, että nämä aineet ovat hieman raakaöljyä haitallisempia, eli käytän niiden arvioimiseen kerrointa 5.

Isisiä vastaan on käytetty 100 000 pommia ja ohjusta(9). Tomahawk-ohjus painaa 1600 kg ja räjähde noin 500 kg. Jos keskimääräinen ammus ajoaineineen painaa 1000 kg, niin pelkästään tämän sodan pommitukset ovat aiheuttaneet 0,5 miljoonaa tonnia hiilidioksidipäästöjä. Vuonna 1991 Irakin pommituksissa käytettiin 88 500 tonnia pommeja(10), eli ilmastovaikutus on sama kuin Isisin tapauksessa.

Vuonna 2016 Yhdysvallat käytti tilastojen mukaan 26 171 pommia tai ohjusta(11). Tykkien tai panssarivaunujen ammusten määristä en ole löytänyt arviota, mutta yksi 155 mm tykin ammus painaa noin 50 kg, josta noin puolet on metallikuorta. Ajopanoksessa on 20 kg ruutia. 20 tykin ammusta on siis tonni räjähteitä.

Olen tässä arvioinut ainoastaan sotimisen suoria ilmastovaikutuksia. Huomattavia epäsuoria vaikutuksia aiheutuu muun muassa panssarivaunujen alikaliiperiammuksissa käytettävästä köyhdytetystä uraanista. Se on ympäristömyrkky, jota vapautuu pienhiukkaspäästöinä, kun alikaliiperinuolet lävistävät esimerkiksi panssarivaunujen panssarointia. Yksi nuoli köyhdytettyä uraania painaa 10 kg.

Mittavia hiilidioksidipäästöjä syntyy myös sodassa tuhotun infrastruktuurin jälleenrakentamisesta(12, 13). En ole myöskään arvioinut sotimisen aiheuttamaa luonnon tuhoamista, joka luonnollisesti aiheuttaa hiilidioksidipäästöjä.

OECD:n mukaan vuosina 2010–2030 pitäisi investoida yhteensä 10,5 biljoonaa dollaria, ettei ilmakehän hiilidioksidipitoisuus ylittäisi 450 ppm. Maailman sotilasmenoilla nämä investoinnit katettaisiin helposti.

HÄVITTÄJIEN HANKINTA SURKEA MAAPALLOLLE JA PUOLUSTUKSELLEMME

Mietitäänpä hetki Suomen hävittäjähankintaa ympäristönäkökulmasta. Suomi on hankkimassa 64 kappaletta F-35-hävittäjiä, joiden elinkaarikustannuksiksi Kanada on arvioinut 38–61 miljardia euroa(14).  Armeijoiden ja asevarustelun päästöihin suhteutettuna se on arviolta 100 miljoonaa hiilidioksiditonnia. Kolmellekymmenelle vuodelle jaettuna se tekee 3 miljoonaa tonnia vuodessa. Vuoden 2017 luvuilla laskettuna se on viisi prosenttia Suomen päästöistä. Suomalaisittain olisi merkittävä ilmastoteko vähentää tätä hankintaa merkittävästi.

Parasta olisi jättää kokonaan tekemättä hankinta, jolla ei ole mitään merkitystä Suomen ilmapuolustukselle. Jopa militaristisesta näkökulmasta paljon tehokkaampaa, uskottavampaa, halvempaa ja ympäristöystävällisempää ilmapuolustusta saisi aikaan hankkimalla pitkän kantaman ilmatorjuntaohjuksia.

TALOUSTIETEEN JA KYLMÄN SODAN OPIT KOETUKSELLA

Ei ole taloudellisesti rationaalista, että ihmiskunta tuhoaa tämän maapallon – sen jälkeen ei ole yrityksiä eikä niiden omistajia, eikä omistajille jaettavia voittoja. On mielenkiintoista, että taloustieteessä rationaaliseksi oletettu ihminen ei tässä pysty tekemään rationaalista ratkaisua.

Sotilaallisesti ajateltunakaan asevarusteluun panostaminen ei ole rationaalista – kyse on kylmän sodan kauhun tasapainoon johtaneesta MAD-opista, joka tarkoittaa kaikkien osapuolten takuuvarmaa tuhoa (Mutual Assured Destruction). Kylmän sodan aikaan oppi ehkäisi ydinsodan syttymisen, koska konfliktin voittajalle ei olisi jäänyt elinkelpoista maapalloa. Nyt näemmä toimitaan päinvastoin, koska kaikkien osapuolten takuuvarma tuho tapahtuu juuri niillä opeilla, joita maailman armeijat harjoittavat varustelussaan. Tämä tuho tulee hitaasti hivuttaen, eikä senkään jälkeen voittajalle – maailman mahtavimman armeijan omistavalle valtiolle – jää elinkelpoista maapalloa.

Miten yksittäinen ihminen voi pelastaa maailmaa? Ensinnäkin vaatimalla, että sotilaallisen toiminnan päästöjä seurataan ja niistä raportoidaan aivan kuten muistakin päästöistä. Seuraava askel olisi ottaa kaikkien maiden sotavoimat mukaan ilmastotalkoisiin. Nämä seikat koskevat myös Suomea ja Suomen armeijaa. Ilmastotalkoiden osalta asevarustelun rajoittaminen on olennaista.

Alia Dannenberg
FT, KTM, reservin luutnantti

Artikkeli on alun perin julkaistu Antimilitaristissa 4/2018.

  1. Wikipedia (15.11.2018): Gross world product,  en.wikipedia.org/wiki/Gross_world_product#cite_note-WB-2
    2. Hannah Ritchie & Max Roser (2018): CO2 and other Greenhouse Gas Emissions,  OurWorldInData.org: ourworldindata.org/co2-and-other-greenhouse-gas-emissions
    3. Tilastokeskus: Suomen kasvihuonepäästöt 1990-2017
    4. Lisa Savage (23.7.2015): Elephant In The Room: The Pentagon’s Massive Carbon Footprint,  Counterpunch: www.counterpunch.org/2015/07/23/72279/
    5. H. Patricia Hynes (8.2.2015): Pentagon Pollution, 7: The military assault on global climate, Climate & Capitalism
    6. SIPRI: Military Expenditure Database
    7. Wikipedia: Kuwaiti oil fires (15.11.2018),  en.wikipedia.org/wiki/Kuwaiti_oil_fires
    8. Christian N. Jardine (2005): Calculating the Environmental Impact of Aviation Emissions,  Environmental Change Institute, University of Oxford
    9. Paul Rogers (6.6.2018): Islamic State has survived 100,000 bombs and missiles and is still active,  The Conversation: theconversation.com/islamic-state-has-survived-100-000-bombs-and-…
    10. Allen; Thomas, Berry F; Polmar, Norman (1991): War in the Gulf, Turner
    11. F. Brinley Bruton (9.1.2017): U.S. Bombed Iraq, Syria, Pakistan, Afghanistan, Libya, Yemen, Somalia in 2016,  NBCNews: www.nbcnews.com/news/world/u-s-bombed-iraq-syria-pakistan-afghan…
    12. Maher Chmaytelli, Ahmed Hagagy (12.2.2018): Iraq says reconstruction after war on Islamic State to cost $88 billion,  Reuters: www.reuters.com/article/us-mideast-crisis-iraq-reconstruction/ir…
    13. BBC (20.3.2013): Iraq 10 years on: In numbers,  www.bbc.com/news/world-middle-east-21752819
    14. Marko Niemi (23.5.2016): F-35-hävittäjien venyvä hintahaitari, MOT