Somalialaisnuoret eivät anna pelolle periksi

somalia_muna

Lokakuiset terrori-iskut Somalian pääkaupungissa Mogadishussa järkyttivät entisestään haurasta maata. Somalian historian ehkä pahimmassa iskussa lähellä lentokenttää kuoli yli 400 ihmistä ja saman verran loukkaantui. Maan nuorisoaktivistit eivät kuitenkaan luovuta, vaan jatkavat sinnikkäästi rauhan rakentamista levottomaan kotimaahansa.

 

”Ohitin KM5-tien risteyksen kymmenen minuuttia ennen terrori-iskua ja olin lähellä Maka Mukarama -hotellia, kun valtava räjähdys kuuroutti meidät hetkeksi”, kertoo somalialainen nuorisoaktivisti Muna Hassan Mohamed. Hän sanoo olleensa shokissa nähdessään verilammikot, palaneen ihmislihan ja tuhoutuneet hotellit ja kaupat. ”Istuin hetkeksi alas tarkastelemaan, missä räjähdys oikeasti oli tapahtunut.”

Yli 400 kuoli, 400 loukkaantui ja lukematon määrä ihmisiä on kateissa, kun räjähtein lastattu kuorma-auto ajettiin vilkkaalle markkina-alueelle ja lasti räjäytettiin Mogadishussa 14. lokakuuta. Somalian hallituksen edustajat kertoivat maan tiedotusvälineissä, että turvallisuuspalvelun jäsenet olivat parhaillaan ajamassa kuorma-autoa takaa, kun se räjähti.

Muna alkoi välittömästi tehdä järjestelyjä, jotta tunnettuja nuorisojohtajia – joista suurin osa on lääkäreitä – lähetettäisiin avuksi kuormitettuihin ja tilanpuutteesta kärsiviin sairaaloihin seuraavana aamuna. Tilanne kaupungissa oli hyvin jännittynyt, ja Munan mukaan pelastusoperaatiota haittasivat tiesulut, joita erikoisjoukot pystyttivät iskun jälkeen.

Kunnon veripankki puuttuu

Tuho paljastui suuremmaksi kuin ihmiset olivat voineet edes kuvitella. Terrori-isku oli uhrimäärältään maan historian suurin. Sadat ihmiset lähtivät terveyskeskuksiin luovuttamaan verta, sillä RhD-negatiivinen veri loppui heti alkuunsa. Kunnollisen veripankin puuttuminen osoittautui valtavaksi ongelmaksi, sillä käytettävissä olevat veripankit pystyivät varastoimaan verta vain 24 tunnin ajaksi.

”Luovutin verta seuraavana aamuna, sillä verityyppini B+ oli sairaalassa harvinainen”, Muna Hassan Mohamed kertoo.

Myös Somalian presidentti Mohamed Abdullahi Mohamed osallistui verenluovutuskampanjaan.

somalia_muna2
Vapaaehtoisille, jotka auttoivat vilkkaalla markkina-alueella tapahtuneen räjähdyksen raivaustöissä, jaettiin kertakäyttökäsineitä.

Somalian veripankin perustamisesta on nyt tullut ykkösasia. Maan koko sairaanhoitoinfrastruktuuri tuhottiin vuoden 1991 vallankaappauksen jälkeen.

Kaikki nuoret vapaaehtoiset ja jotkut Somalian hallituksen edustajat pukivat käsivarteensa tai päähänsä punaisen huivin osoittaakseen solidaarisuuttaan räjähdyksen uhreille.

Muna Hassan Mohamedin mukaan nuoret aktivistit auttoivat perustamaan kansallisen hätäapukeskuksen. Siellä ihmiset joutuivat odottamaan koko päivän luovuttaakseen verta leikkaukseen meneville, koska verta ei voitu varastoida. Tiesulkujen lisäksi pitkät odotusajat klinikalla olivat yksi käytännön koettelemus apua antaneille. Tiesulkuja oli paljon erityisesti iskua seuranneina kahtena päivänä. Myöhemmin teitä avattiin uudelleen, jotta ihmiset pääsivät helpommin verenluovutukseen ja etsimään läheisiään onnettomuuspaikalta ja sairaaloista.

Gurmad Qaran – kansallinen hätäapuryhmä

Pian iskun jälkeen ryhmä vapaaehtoisia nuoria oli mukana perustamassa Gurmad Qarania eli kansallista hätäapuryhmää. Ryhmän keskus sijoitettiin humanitaarisista asioista vastaavan ministeriön tiloihin Mogadishussa. Ryhmä teki useita aloitteita. Ensinnäkin perustettiin puhelinkeskus, jonne omaisiaan etsivät pystyivät soittamaan, ja tietopalvelukeskus, joka keräsi kaikkea mahdollista iskuun ja uhreihin liittyvää tietoa. Myös sosiaaliseen mediaan luotiin sivut.

Lisäksi huolehdittiin siitä, että sairaanhoitosektorilla työskentelevät pystyivät noutamaan iskussa menehtyneiden ruumiit ja haavoittuneet sekä arvioimaan loukkaantuneiden ihmisten vammojen vakavuus. Mikäli todettiin, ettei uhreja pystytä hoitamaan Somaliassa, koordinointiryhmä etsi muiden viranomaisten avulla hoitopaikkoja ulkomailta.

Gurmad Qaran -ryhmä alkoi myös heti tarjota vettä perheenjäseniään ja läheisiään etsiville omaisille.

”Keräsimme ja lahjoitimme itse pieniä summia ja ostimme vettä niille, jotka etsivät rakkaitaan kaduilta ja sairaaloista.”

Iskun jälkeen

Terrori-iskun jälkeen kaupungin asukkaat lähtivät sankoin joukoin kaduille ja uhmasivat ääri-islamilaista al-Shabaab-ryhmää, joka on kytköksissä al-Qaidaan. Somalian hallitus syytti iskusta al-Shabaabia, joka on aiemmin tehnyt samanlaisia iskuja Mogadishuun, mutta ryhmä ei ole julkisesti ottanut vastuulleen tätä iskua.

Somalian hallituksen edustajien mukaan kolme ihmistä on pidätetty iskuun liittyen. Pidätettyjen joukossa on kuorma-auton kuljettaja sekä mies, joka työskentelee paikalliselle teleyhtiölle ja joka myönsi kulkuluvat iskun tehneille. Mutta toistaiseksi hallitus ei ole sisäisten, julkaisutapaa koskevien erimielisyyksiensä vuoksi julkistanut yhtäkään tutkintaan liittyvää raporttia.

Samassa kuussa tapahtui toinenkin terrori-isku, kun viisi al-Shabaabin aseistettua miestä hyökkäsi 28. lokakuuta Mogadishussa Somalian turvallisuusministeri Mohamed Abukar Islown omistamaan Nasa-Hablod-hotelliin. Yli 20 ihmistä kuoli. Jälkimmäiseen iskuun liittyen pidätettiin kolme Somalian turvallisuus- ja tiedustelupalvelun jäsentä, jotka ovat entisiä al-Shabaabin jäseniä.

USA lisännyt ilmaiskuja

Yhdysvallat on lisännyt lennokki- ja ilmaiskujaan al-Shabaabia ja Isisiin kuuluvia ryhmiä vastaan Koillis-Somaliassa. Useat asiantuntija uskovat, että ilmaiskut ovat vähentäneet al-Shabaabin mahdollisuuksia hyökätä Somalian hallitusta ja Afrikan unionin Somalia-operaatiota vastaan.

Yhdysvallat, joka on vetänyt edustajansa pois Mogadishusta, lisäsi ilmaiskuja entisestään Mogadishun kahden terrorihyökkäyksen jälkeen.

Ilmaiskuilla on kuitenkin varjopuolensa, sanoo Abdirahman Hassan, Mogadishussa työskentelevä somalialainen juristi. Hänen mukaansa USA:n iskut vain ruokkivat al-Shabaabin levittämää lännenvastaista propagandaa ja varsinkin siviiliuhrit herättävät suuttumusta Somalian hallitusta kohtaan. Elokuussa Somalian hallitus maksoi korvauksia kymmenestä Bariren kylässä Shabillen alueella USA:n ilmaiskuissa kuolleesta siviilistä.

Klaanisateenvarjo ja terrorismi

Jokainen vuonna 1991 päättyneen sotilashallinnon jälkeinen hallitus on romahtanut tai menettänyt toimintakykynsä. Klaaneista koostuvasta rakennelmasta on tullut ainoa järjestelmä, josta ihmiset hakevat turvaa.

Klaanijärjestelmä on kuitenkin ollut todellisen toimivan hallituksen luomisen esteenä ja levittänyt laittomuuksia, ryöstelyä, radikalisaatiota ja viime aikoina terrorismia.

Sen jälkeen, kun sotilashallitus syöstiin vallasta, ilmestyivät klaanien tukemat sotaherrat. Maanpaossa elävät somalialaiset lähettivät rahaa kukin oman klaaninsa sotapäällikölle, joita he pitivät poliitikkoina. Islamistit lopulta hajottivat tämän klaaneihin pohjaavan hallintojärjestelmän, kun yhteistä johtajuutta ei onnistuttu muodostamaan.

”Klaanijärjestelmä suojelee jokaista klaanin jäsentä, oli hän sitten al-Shabaabin tai hallituksen jäsen”, kertoo juristi Abdirahman Omar. ”Tämä on kuitenkin hyvin vaarallista mille tahansa yritykselle hallituksen perustamiseksi.”

”Jos somalialaiset haluavat rauhaa ja hyvän hallinnon, heidän pitää unohtaa klaanijärjestelmä.”

Teksti Mohammed Ibrahim
Suomennos Anu Harju