syksy5

Rauhantekijä Syksy Räsänen: Kosmologi, gootti ja rauhanaktivisti

Kosmologi ja Helsingin yliopiston teoreettisen fysiikan dosentti Syksy Räsänen on tullut tunnetuksi maailmankaikkeuden laajenemista koskevasta tutkimuksestaan.
Räsäsen kiinnostuksen kohteisiin kuuluvat myös science fiction, larppaaminen ja goottikulttuuri. Viime vuosina hän on kunnostautunut kansalaisaktivistina, joka on perehtynyt erityisesti Israel-Palestiina-kysymykseen. Hän julkaisi keväällä kiinnostavan ja perusteellisen tietokirjan Israelin apartheid (Into 2017).

Syksy Räsäsen tieteellinen ura on vienyt häntä yliopistoihin ympäri maailmaa. Nyt työpaikaksi on vakiintunut Helsingin yliopisto. Kosmologin työ saattaa tuntua vaikeasti ymmärrettävältä ja teoreettiselta. Räsänen on kuitenkin sangen selkeäsanainen kertoessaan tutkimuksestaan.

”Työhöni kuuluu kolme osaa: tutkimus, opetus ja tieteen popularisointi. Kosmologia on tieteenala, joka tutkii maailmankaikkeutta kokonaisuutena. Tutkin esimerkiksi millaista ainetta maailmankaikkeudessa on, miten se on jakautunut, millaisia eri vaiheita maailmankaikkeuden historiassa on ollut ja mikä on sen menneisyys. 1990-luvulla havaittiin maailmankaikkeuden laajenemisen kiihtyneen muutaman miljardin viime vuoden aikana. Yksi suurimpia kysymyksiä kosmologiassa on se, mistä tämä kiihtyvä laajeneminen johtuu. Maailmankaikkeudessa aine on jakautunut hyvin monimutkaisesti, sieltä löytyy galaksien muodostamia rihmoja, ryppäitä ja onkaloita. Tutkin sitä, miten rakenteen muodostuminen vaikuttaa siihen, miten maailmankaikkeus laajenee ja miten se vaikuttaa valon kulkuun maailmankaikkeudessa”, kertoo Räsänen.

Mikä sitten sai nuoren Syksy Räsäsen innostumaan fysiikasta ja hakeutumaan Helsingin yliopistoon?

”Koulussa minua kiinnostivat matematiikka, fysiikka, äidinkieli ja historia. Muistan, ettei fysiikka ollut kuitenkaan kaikkein päällimmäisin kiinnostuksen kohteeni lukiossa. Kiinnostukseeni fysiikkaa kohtaan vaikutti se, että luin nuorena paljon science fictionia. Se vaikutti suhtautumiseeni uonnontieteisiin. Siihen liittyi tietty ihmeellisyyden tuntu, joka oli kiinnostavaa. Yleensä ihmiset ryhtyvät tekemään asioita monista eri syistä, jotka voivat olla sattumanvaraisiakin. Mielenkiintoisempi kysymys on se, miksi on jatkanut tiettyä toimintaa valinnan jälkeen.”

POLITISOITUVA GOOTTI

Syksy Räsänen erottuu joukosta. Hänen mustat vaatteensa, värjätyt hiuksensa ja lakatut kyntensä eivät edusta ennakko-odotuksiani arvostetun tiedemiehen habituksesta. Myöskin etunimi Syksy luo miehen imagoon tummanpuhuvaa tunnelmaa. Räsänen ei pahastu, kun nimitän häntä gootiksi.

”Ei ole paikkansa pitämätöntä asettaa minulle tällaista nimilappua. Ei minulla ole mitään tällaista määritelmää vastaan, mutta en koe tarpeelliseksi käyttää sitä itse. Olin mukana Helsingin Science Fiction -seuran ja Helsingin yliopiston science fiction -klubin toiminnassa 1990-luvulla. Olin muun muassa jälkimmäisessä sihteerinä ja puheenjohtajana. Olin myös klubin Marvin-lehden päätoimittaja. Lainasin jo alle kymmenenvuotiaana scifi-kirjoja kirjastosta.”

Science fiction -harrastajien vuosittain järjestämä Finncon-tapahtuma ja kansainvälinen Worldcon ovat myös Syksy Räsäselle tuttuja. ”Olin Finnconin järjestelytoimikunnan sihteeri vuosina 1993 ja 1997 ja kävin ensimmäisen kerran Worldconissa vuonna 1995. Olin mukana monien scifi-tapahtumien järjestelyissä. Omaksuin goottityylin scifi-piireistä. Kaikella tällä oli suuri vaikutus ajatteluuni 1990-luvulla.”

Scifi-harrastajat, fyysikot, gootit ja larppaajat eivät ole kovin tunnettuja poliittisesta aktiivisuudestaan. Varsinkin goottipiireissä eskapismi kiinnostaa sote-ratkaisua ja barrikadeille nousua enemmän. Jos vuonna 1977 punk veti nuoret kaduille ja herätti kiinnostuksen yhteiskunnallisiin epäkohtiin, tämän jälkeen syntynyt post-punk ja siihen liittyvä goottikulttuuri käänsivät ajattelun lähes täysin toiseen suuntaan.

”Onhan Joy Divisionilla joitain poliittisia biisejä ja Mana Manallakin poliittinen kappale ’Ilmestyskirjan peto’. On tietysti totta, että punkin ahdistus ja suuttumus ulkoisista olosuhteista kääntyi goottimusiikissa ja -alakulttuurissa sisäänpäin ja estetisoitui. Goottikulttuuri on myös kaupallistunut voimakkaasti 1990-lopulta alkaen. Goottityyli on levinnyt laajalle tuotteistamisella. Scifi-piirit eivät ole olleet yhteiskunnallisesti poliittisia, mutta sieltä löytyy paljon poliittista kirjallisuutta. Esimerkiksi vuonna 1997 Finnconissa oli kunniavieraina Norman Spinrad ja Ian McDonald. Helsingin Sanomat kirjoitti heistä jutun otsikolla ’Tuokaa politiikka takaisin kirjallisuuteen’. He ovat molemmat hyvin poliittisia kirjailijoita.”

Vuonna 2000 Syksy Räsänen alkoi tehdä väitöskirjaa. Hän väitteli kesäkuussa 2002, ja saman vuoden syyskuussa hän muutti pois Suomesta. ”Ulkomaille muutettuani aktiivisuuteni scifi- ja larppauspiireissä väheni, joskin olen jatkanut scifi- ja roolipelaamisharrastusta. Nykyään tehdään paljon poliittisia larppeja ja olen itsekin ollut sellaisessa mukana.”

UUSI VAIHE ULKOMAILLA

Muutto ulkomaille muutti Syksy Räsäsen ajattelua ratkaisevasti. ”Ennen 2000-lukua en ollut lainkaan kiinnostunut politiikasta, mutta kolme asiaa muutti mieleni. Ensinnäkin 2000-luvun alussa Helsingin yliopiston Yliopisto-lehti alkoi julkaista Noam Chomskyn esseitä. Aloin lukea niitä ja asiat, joita niissä käsiteltiin, tuntuivat aluksi hulluilta ja järjettömiltä, mutta toisaalta tekstit vaikuttivat täysin rationaalisilta. Ihmettelin tätä. Otin selvää, mistä kaikesta Chomskya haukutaan eli mitkä ovat pahimmat asiat, joita hänestä sanotaan. Aloin myös lukea hänen kirjojaan, kuten yhdessä Edward S. Hermanin kanssa kirjoitettua teosta The Political Economy of Human Rights, joka käsittelee muun muassa Kambodžan sotaa. Huomasin, ettei kirja ollut lainkaan sellainen kuin mistä sitä haukuttiin. Aloin lukea lisää Chomskyä.”

”Toinen poliittisen aktiivisuuteni herättänyt seikka oli vuoden 2001 syyskuun 11. päivän iskut Yhdysvalloissa. Minulla oli afganistanilainen kollega, jonka kautta opin tietämään mikä on taliban ja al-Qaida ja kuka on Osama bin Laden. En kuitenkaan vielä ymmärtänyt, miksi Yhdysvallat pommitti Afganistania. Ilmoitettuna tavoitteena ei suinkaan ollut taliban-hallinnon kaataminen. Pommittaminen ei vaikuttanut edistävän Yhdysvaltain tavoitteita varsinkaan operaation alkupuolella, jolloin he välttelivät taliban-kohteiden tuhoamista. Aloin lukea Chomskyn ja muiden yhdysvaltalaisten toisinajattelijoiden kirjoittamaa kirjallisuutta hahmottaakseni, mitä on tapahtumassa.”

syksy2”Kolmas ratkaiseva asia oli se, että syyskuussa 2002 muutin Britanniaan, jossa asuin kolme vuotta. Silloin Irakin valloituksen valmistelut olivat käynnissä ja oli vain ajan kysymys, koska hyökkäys tapahtuu. Olin siis Britanniassa hyökkäyksen valmistelujen sekä itse hyökkäyksen ajan ja vielä osan Irakin miehitysaikaakin. Oli hyvin politisoivaa asua sotaa käyvässä maassa. Hahmotin, että käsitykseni yhteiskunnasta ja politiikasta oli aikaisemmin ollut perustavanlaatuisesti virheellinen. Ymmärsin, miten rajoitettua ja harhaanjohtavaa valtavirtauutisointi oli. Tajusin, ettei se ole sattumanvaraista vaan valtavirtaan kuuluvien tiedotusvälineiden rakenteista johtuvaa.”

Tässä vaiheessa Räsäsen nykyinen poliittinen pääagenda Israel-Palestiina-kysymys oli hänelle vain yksi epäkohta maailman ongelmien joukossa. Räsäsen kiinnostus aiheeseen heräsi kuitenkin jo Britanniassa.

”Huomioni kiinnittyi Lähi-itään syyskuun 11. päivän iskujen johdosta. Kun asuin Britanniassa, kävin mielenosoituksissa ja allekirjoitin vetoomuksia, lähetin kirjeitä ja lahjoitin rahaa. Vastustin muun muassa Irakin sotaa ja turvapaikanhakijoiden palauttamista Afganistaniin. Irakin ja Afganistanin sodat olivat tuolloin eniten pinnalla, mutta mielenosoituksissa oli usein mukana myös ihmisiä, jotka ottivat Palestiinan kysymyksen esille. Irakin sodan vastaisissa mielenosoituksissa oli kolme kärkiteemaa: itse Irakin sota, Palestiinan kysymys ja rasisminvastaisuus. Erityisesti puututtiin institutionaaliseen rasismiin ja muslimien kriminalisoimiseen. Muutin vuonna 2005 Sveitsiin. Sveitsihän ei ollut osallinen Irakin sotaan, joten aihe ei ollut siellä yhtä paljon pinnalla kuin sotaa käyvissä maissa.”

ASUTUSKOLONIALISMIA

Sveitsissä Räsänen työskenteli hiukkasfysiikan tutkimuskeskus CERNissä ja Geneven yliopistossa, mutta kiinnostus Lähi-idän politiikkaan kasvoi kaiken tämän rinnalla.

”Kiinnostuin enemmän Palestiina-Israel-kysymyksestä. Ero Israelin politiikan julkisen kuvan ja todellisuuden välillä on poikkeuksellisen räikeä. Tällä oli minuun herättävä psykologinen vaikutus.”

Israelin ja Palestiinan konflikti on vaikea ja niin pitkään jatkunut tilanne, että sen seuraaminen helposti väsyttää, turruttaa ja tuntuu jopa epätoivoiselta. Räsänen on kuitenkin toista mieltä. ”Israel-Palestiina-konfliktin monimutkaisuus on valtavirtakonstruktio, jonka tarkoituksena on estää ihmisiä tarttumasta siihen. Todellisuudessa konflikti on perusteiltaan hyvin yksinkertainen ja se näkyi myös teksteissä, joita luin 2000-luvun alussa.”

Mistä Israel-Palestiina-konfliktissa pähkinänkuoressa sitten on kysymys? Syksy Räsänen kertoo aiheesta tarkasti ja kärsivällisesti. ”Eurooppalaisen antisemitismin takia Euroopan juutalaisten keskuudessa nousi ajatus siitä, että juutalaiset eivät ole turvassa, jos he elävät ei-juutalaisten kanssa. Juutalaisilla täytyy siis olla oma maa, jossa on vain juutalaisia tai ainakin enemmistö on juutalaisia, ja juutalaiset tekevät maassa päätökset. Tässä on se ongelma, että kaikki maailman alueet, jotka ovat asutettavissa, ovat jo asutettuja. Juutalaisvaltion perustamiseksi on siis vietävä maa joltakulta muulta. Tähän oli olemassa jo valmis sabluuna: kolonialismi. Siinä ajatellaan, että eurooppalaisilla on oikeus mennä minne tahansa muualle maailmaan ja ottaa maat siellä asuvilta ihmisiltä.”

”Samanlaista asutuskolonialismia, jota on toteutettu Israelissa, on toteutettu myös Pohjois-Amerikassa, Australiassa ja Etelä-Afrikassa. Eurooppalaiset muuttivat asumaan alkuperäisten asukkaiden maille. Euroopan juutalaisten nationalistien sionismiprojektiin kuuluu selvä erottelu kolonialistien ja paikallisen väestön välillä. Se on tietysti tyypillistä kolonialistisille projekteille. Kolonialismi on saanut yhä kehittyneempiä muotoja. Ongelman ydin on se, että järjestelmä, joka tästä on kehittynyt, ylläpitää yhden etnisen ryhmän ylivaltaa muihin ryhmiin nähden. Se ajaa yhden ryhmän etuoikeuksia toisten ryhmien ihmisoikeuksien kustannuksella.”

Räsäsen mielestä Israelin ja Palestiinan konflikti ei ole historiallisesti ajatellen jatkunut pitkään. Hän näkee ongelmia ja tarkoitushakuisuutta jo termeissä ja kysymyksenasettelussa. ”Konfliktin ratkaisussa on tapahtunut merkittävää kehitystä, tilanteet ovat muuttuneet. Kysymys ’Miksi tämä konflikti on jatkunut niin pitkään?’ valaisee jo koko tilannetta. Ensinnäkin se pitää sisällään ajatuksen, että konfliktissa olisi kaksi erillistä osapuolta, joiden välille pitää saada rauha, ikään kuin kysymyksessä olisi kaksi valtiota. Jos ajattelemme Etelä-Afrikkaa, niin eurooppalaisten kolonialistien ja alkuperäisväestön välinen niin sanottu konflikti oli alkanut jo 1600-luvulla. Se kesti satoja vuosia. Vaikka Yhdysvalloissakin on tapahtunut kehitystä, siellä konflikti eurooppalaisperäisten kolonialistien Afrikasta tuotujen orjien ja paikallisväestön välillä jatkuu vieläkin, jos niin halutaan ajatella.”

”Israel-Palestiina-konflikti ei ole millään tavalla ajateltuna poikkeuksellisen pitkä. Poikkeuksellista on se, että tämä kolonialistinen projekti on alkanut niin myöhään. Se alkoi 1800-luvun lopulla ja pääsi vauhtiin 1900-luvulla. Israelin valtio on perustettu vuonna 1948. Silloin rodullisten ideologioiden aika oli jo voimakkaasti hiipunut natsi-Saksan häviöön. Toinen maailmansota
oli myös kuolinisku eurooppalaisten valtioiden kolonialismille. Dekolonisaatio alkoi. Kolonialistiset ideologiat tulivat viimeistään 1970-luvulla huonoon huutoon. Israel on viimeinen siirtomaa, eurooppalaisen kolonialismin viimeinen potku.”

BDS-KAMPANJA TUOTTI TULOSTA

Israelilla riittää puolustajia jokaisessa länsimaassa. Israel koetaan Euroopassa liittolaiseksi, jonka kanssa tehdään yhteistyötä monella eri tasolla. Israelin politiikan puolustajia löytyy niin eduskunnasta kuin uskonnollisista liikkeistä.
”Suomi on sikäli poikkeuksellinen maa, että täällä on paljon uskonnollisia fundamentalistilahkoja, joiden jäsenet kokevat, että heidän suhteensa Israeliin osa heidän suhdettaan jumalaan. Israelia puolustaa kuitenkin vain pieni osa väestöä. Suomessa ei ole tehty mielipidemittauksia aiheesta, mutta veikkaisin että tulokset olisivat samansuuntaisia kuin muissa Euroopan maissa.
Hyvinvointimme pohjana on suurelta osin ihmisten pahoinvointi muualla maailmassa. Esimerkiksi Ranskassa, Saksassa ja Britanniassa jopa kaksi kolmasosaa väestöstä suhtautuu negatiivisesti Israelin politiikkaan. Julkinen mielipide Euroopassa on Israelin politiikan vastainen. Toki myös äänekkäitä Israelin tukijoita löytyy. Heistä osa on Israelin hallituksen tukemia. Britanniassa on käynyt ilmi, että Israelin suurlähetystö on perustanut maahan järjestöjä, jotka väittävät olevansa ruohonjuuritason kansalaisjärjestöjä ja jotka tukevat Israelia.”

Syksy Räsänen toimii itse ICAHD-nimisessä järjestössä ja on sen Suomen-haaran ICAHD Finlandin puheenjohtaja. Lyhenne ICAHD tulee sanoista Israeli Committee Against House Demolitions. Sen ovat perustaneet Israelin juutalaiset rauhanaktivistit vuonna 1997. Räsänen kertoo järjestön toiminnan taustoista.

”Jos ajatellaan Palestiinan miehitettyjä alueita ja myös Israelia, yksi Israelin tavoitteista on saada mahdollisimman suureen osaan alueista juutalaista asutusta. Israel rakentaa siirtokuntia Länsirannalle. Israelissa rakennetaan juutalaisia asuinalueita ja pyritään saamaan palestiinalaisasutus väistymään kaikilla alueilla.”

ICAHDin toiminnan pääpaino oli aluksi Israelin tuhoamien palestiinalaistalojen jälleenrakentamisessa, mutta se toimii nykyään laajalla sektorilla. ”ICAHDin fokus on laajentunut. Se vastustaa Israelin miehitys- ja apartheid-järjestelmää kokonaisuudessaan. Se oli ensimmäinen israelilainen järjestö, joka vuonna 2004 kannatti kattavaa Israelin boikottia. ICAHD on ainoa israelilainen järjestö, joka on ottanut kantaa yhden demokraattisen valtion ratkaisun puolesta. Yksi toiminnan muodoista on ollut talojen jälleenrakentaminen. Järjestö on rakentanut 189 taloa. Rakentamiseen ovat yhteistyössä osallistuneet Israelin juutalaiset, palestiinalaiset ja kansainväliset aktivistit. ICAHD on vaikuttanut myös YK:n ihmisoikeusneuvostossa. Yksi tavoitteista oli pitkittyneen miehityksen tunnustaminen omanlaisenaan kansainvälisen oikeuden rikkomuksena.”

Yksi ICAHDin nykyisen toiminnan peruspilareista ovat BDS-kampanjat. Kirjainyhdistelmä BDS tulee sanoista boikotti, divestointi (sijoitusten poisvetäminen) ja sanktio. ”Teemme kampanjoita, joilla pyritään vaikuttamaan julkiseen mielipiteeseen. Briiffaamme poliitikkoja ja ministeriöitä. ICAHDilla on haaroja Saksassa, Suomessa, Britanniassa ja Yhdysvalloissa Israelin emojärjestön lisäksi. Me yhdistämme talojen jälleenrakentamisen avulla ruohonjuuritason toiminnan korkean tason poliittiseen analyysiin.”

Boikotti on tavalliselle kansalaiselle tutuin kampanjan keinoista. Jos ei halua tukea Israelin politiikkaa, voi välttää vaikkapa israelilaisten tuotteiden ostamista ruokakaupassa. Termit sanktio ja divestoinnit vaativat tarkemman selityksen.

”Sanktiot ovat valtiotason toimia, kuten talous- tai muita pakotteita. Niitä pyritään saamaan aikaan samaan tapaan kuin aikanaan Etelä-Afrikan kohdalla. Maa asetettiin asevientikieltoon. EU-parlamentti äänesti vuonna 2002 sen puolesta, että Israel pitäisi julistaa asevientikieltoon. Mutta koska EU:ssa on demokratiavaje, EU-komissio on sivuuttanut parlamentin näkemyksen. Kansalaisyhteiskunta on jo pystynyt painostamaan EU:ta siihen, että se on asettanut pakotteita siirtokunnille.”

”Divestoinnit tarkoittavat sijoitusten pois vetämistä. Pyritään siihen, että yritykset, jotka ovat osallisina miehitykseen, lopettaisivat osallisuutensa. Taikka että tahot, jotka sijoittavat tällaisiin yrityksiin, vetäisivät sijoituksensa pois. Yksi tällainen tapaus Suomessa on liikenneyritys Veolia. Kirjoitimme siitä raportin Suora tie miehitykseen. Lähetimme sen Helsingin ja muiden pääkaupunkiseudun kuntien valtuustojen jäsenille sekä HSL:n hallitukselle. Kävimme raportissa läpi, miten Veolia on osallinen kansainvälisen oikeuden rikkomuksiin. Se on muun muassa rakentanut miehitetyille alueille infrastruktuuria.”

ICHADin kampanjointi on johtanut laajaan julkiseen keskusteluun ja lopulta myös käytännön toimiin. ”Kampanjamme seurauksena SKP:n Yrjö Hakanen teki Helsingin valtuustossa aloitteen, jossa hän ehdotti ettei HSL enää tekisi sopimuksia Veolian kanssa. Aloitetta käsiteltiin ja se sai aika paljon julkisuutta. Lopulta aloitteen ollessa vielä käsiteltävänä kolmannella kierroksella Veolia päätti lopettaa kaiken toimintansa miehitetyillä alueilla. BDS-kampanjan vahvuus on siinä, että se on kansainvälinen. Veoliaa vastaan kampanjoitiin useissa eri maissa. Veolia menetti miljardien arvosta sopimuksia boikottikampanjan seurauksena.”

Räsänen on nostanut esiin yritysten yhteistyötä Israelin kanssa myös Helsingin yliopistossa. ”Teimme maailmanpolitiikan professori Teivo Teivaisen kanssa vetoomuksen. Helsingin yliopisto käytti G4S-nimistä turvallisuusfirmaa, joka on osallinen kansainvälisen oikeuden rikkomuksiin liittyen palestiinalaisalueiden miehitykseen. Vetosimme yliopiston ja G4S:n yhteistyön lakkauttamisen puolesta. Vetoomus keräsi runsaasti allekirjoituksia ympäri yliopistoa eri tiedekunnista. Lopputuloksena Helsingin yliopisto ei enää jatkanut sopimusta G4S:n kanssa, joskaan yliopiston johto ei suoraan myöntänyt, että se olisi johtunut vetoomuksestamme. Asia sai paljon julkisuutta ja se sai ihmiset pohtimaan eettisiä kysymyksiä.”

HYVIN TOIMEENTULEVILLA VELVOLLISUUS AUTTAA

Syksy Räsänen katsoo velvollisuudekseen auttaa maailman epäoikeudenmukaisuudesta kärsiviä myös taloudellisesti. ”Lahjoitan suurin piirtein kolmanneksen palkastani sekä kirjoitus- ja puhepalkkiot eri järjestöille. Viime vuonna lahjoitukset olivat noin puolet tuloistani. Teen näin, koska minulla ei ole noille rahoille parempaakaan käyttöä. Elämme olosuhteissa, jotka ovat hyvin ylellisiä verrattuna siihen, miten suuri osa maailman väestöstä elää. Lähes kaikilla Suomen kansalaisilla on katto pään päällä. Täällä ei ole puutetta puhtaasta vedestä taikka ruuasta. Perusturvallisuus on taattu kuten koulutuskin. Vaikka meidän elämämme olisi täysin riippumatonta siitä, miten huonoissa olosuhteissa ihmiset elävät suuressa osassa maailmaa, meillä on silti velvollisuus auttaa näitä kanssaihmisiä. Aivan samoin kuin kanssaihmistä, jonka näemme tuupertuvan maahan edessämme tai joka joutuu auton alle. Hyvinvointimme pohjana on suurelta osin ihmisten pahoinvointi muualla maailmassa.”

syksy4Räsänen pohtii myös eettistä kuluttamista ja sitä, minkälaisia seurauksia on päivittäin käyttämiemme epäreilun kaupan tuotteiden ostamisella. ”Ajatellaan vaikkapa älypuhelimia tai tietokoneita: niihin tuodaan raaka-aineita muun muassa Kongon demokraattisesta tasavallasta, jossa käydään hyvin julmaa sisällissotaa. Yksi merkittävä syy sotaan on puhelimissamme tarvittavien mineraalien hallinta. Se ei ole ainoa syy, mutta yksi niistä. On kuvaavaa, että yrityksen, joka valmistaa puhelimia, voi olla vaikea saada tietoa siitä, mistä raaka-aineet tulevat. Kysymys ei ole yksittäisistä asioista, vaan koko systeemi missä elämme on rakennettu siten, että inhimillinen kärsimys on toissijaista. Ajattelen, että toimintamme on moraalitonta ja meidän täytyy jollain tavoin yrittää lievittää sitä. Rahaa lahjoittamalla pyrin olemaan vähemmän moraaliton.”

Räsänen lahjoittaa rahaa useille eri järjestöille. Erityisen merkittävänä hän pitää tuen suuntaamista tiedonvälityksen kanssa toimiville organisaatioille. ”Minulla on ollut erilaisia kohteita, muun muassa Electronic Intifada, joka on merkittävin Palestiinan uutisanlyysiportaali. Sen kautta leviää uutta aineistoa aiheesta muualle mediaan. Lahjoitan myös yhdysvaltalaiselle Democracy Now -järjestölle ja Fairness & Accuracy in Reportingille sekä Greg Palast’s Investigative Fundille. Olen pyrkinyt antamaan rahaa erityisesti mediaorganisaatioille ja sellaisille organisaatiolle, jotka eivät puutu vain oireisiin. Punaisen ristin tai UNHCR:n toiminta on tärkeää ja olen antanut joskus heillekin rahaa, mutta ne hoitavat ainoastaan oireita, eivät syitä. Olen antanut rahaa myös Wikileaksille, queer-festivaalille Palestiinassa ja larppiyhteisölle Palestiinassa.”

Tiukkojen poliittisten kannanottojen ja rankkojen aiheiden lisäksi Syksy Räsänen yllättää seuraavalla projektillaan. Hän on kirjoittamassa lastenkirjaa kosmologiasta.

”Kirjassa erilaiset eläinhahmot seikkailevat maailmankaikkeudessa sen alkuhetkistä nykypäivään. Toiveeni lastenkirjan suhteen on se, että kun vanhemmat lukevat sitä lapsilleen, niin he itsekin oppisivat jotakin fysiikasta.”

Teksti Timo Kalevi Forss
Kuvat Essi Rajamäki