Siviilit ahdingossa Ukrainassa

Suomalaisten rauhanjärjestöjen kanta Ukrainan konfliktiin on ollut neuvotteluihin kannustava. Järjestöt ovat pyrkineet lausunnoissaan pysyttelemään kultaisella keskitiellä, koska Ukrainan sodan synnyssä osapuolia on monta: Ukraina, Venäjä, Eurooppa, Nato, Yhdysvallat. Tuhoisaksi roihahtaneen konfliktin juuret rönsyävät laajalle ja syvälle. Vaikutuksen tuntevat nahoissaan erityisesti siviilit.

Suomessa asuva venäläistoimittaja Oksana Tšelyševa on matkustanut sodan aikana ­useaan otteeseen Ukrainassa. Hän on raportoinut matkoiltaan erityisesti siviilien inhimillisen hädän näkökulmasta. Tšelyševa kirjoittaa:

”Humanitaarista apua Itä-Ukrainan siviileille toimittavat ukrainalaisvapaaehtoiset vaativat valtiolta vain yhtä asiaa: ettei se häiritsisi heidän työtään. Apua ei ole odotettu enää aikoihin, se on havaittu turhaksi.

Ukrainassa pidettiin 29.1. eräiden ukrainalaisten vapaaehtoisryhmien lehdistötilaisuus, joka koski valtion ja kansalaisyhteiskunnan rooleja sotatoimialueen siviiliväestön evakuoinnissa. Tilaisuuteen osallistui edustajia Harkovan, Kiovan, Svjatogorskin ja Slavjanskin vapaaehtoisryhmistä.

Ryhmien näkemys oli, että Itä-Ukrainan siviiliväestön tilanne on huonontunut tuntuvasti sotatoimien aktivoitumisen ja kulkulupajärjestelmän (hallituksen kontrolloimilta alueilta sotatoimialueelle) käyttöönoton vuoksi.

Vapaaehtoiset haluaisivat evakuointisuunnitelman. Tarvittaisiin tietoa siitä, millaiset mahdollisuudet Ukrainan eri alueilla on ottaa vastaan pakolaisia. Tällä hetkellä vapaaehtoisryhmät kuitenkin joutuvat keskustelemaan humanitaarisen katastrofin ilmenemismuodoista; sen ovat aiheut­taneet muun muassa Ukrainan hallituksen määräykset kulkulupajärjestelmästä ja humanitaarisen avun toimitusten estämisestä.

Kaikkien tilaisuuteen osallistuneiden järjestöjen edustajat ovat yhtä mieltä siitä, että humanitaarinen katastrofi on yhä paheneva: ’On sietämätöntä, että Euroopassa nähdään nälkää 2000-luvulla.’

Proliska-järjestön vetäjä ­Jevgeni Kaplin totesi: ’Yksistään Debaltsevon alueen Ukrainan kontrolloimalla osalla on karkeasti arvioiden noin 500 000 siviiliä. Taajamissa ei ole kaasua, vettä eikä valoa. Debaltsevossa on leipätehdas räjähtänyt. Kaupalliset kuljetus­yritykset eivät toimi.’ Jevgenin mukaan vapaaehtoiset onnistuivat tammikuun 28. päivänä viemään tältä alueelta pois 45 ihmistä. ­Artjomovskin alueella humanitaaristen lastien kuljetus on estetty jo joulukuusta lähtien. ’Lastit pysäytetään Kansalliskaartin tarkastuspisteillä ja Ukrainan tullissa, vaikka niillä olisi kaikki tarvittavat paperit. Miten muka voi esittää laatusertifikaatin kotona tehdylle säilykepurkille, jonka joku mummo on lahjoittanut?’”

Koko teksti:

http://www.rauhanpuolustajat.org/ajankohtaista/ukraina:_kansalaisyhteiskunnan_ja_valtion_roolit_siviilivaeston_evakuoinnissa_%2831-1-2015%29/

Suomentanut Kirsti Era