Algerialaisen sosiologin Rachid Bellilin mukaan tilanne Pohjois-Malissa on hyvin monimutkainen. Luotettavaa tietoa tapahtumien kulusta on nyt hankala saada. Tuaregien itsehallintoon liittyvää ongelmaa on laiminlyöty liian kauan. Ratkaisu tulisi löytää Malin keskushallinnon ja tuaregien välillä.
Algerian Kansallisen antropologisen esihistoriallisen tutkimuskeskuksen (CNRPAH) tutkija Rachid Bellil on tutkinut vuosikymmeniä Etelä-Algerian Kel Ahaggarin ja Pohjois-Malin Kel Adaghin tuaregeja. Hänen mukaansa kyseessä on hyvin monimutkainen ja monitahoinen konflikti.
”Aloitin tutkimukseni Algerian tuaregeista Kel Ahaggarissa 70-luvulla. Siihen aikaan en ollut vielä tietoinen tuaregien ongelmista, koska niistä ei puhuttu lehdissä. Sitten Pohjois-Malista Kidalin alueelta alkoi tulla tuaregipakolaisia kuivuuden ja aavikoitumisen seurauksena. Solmimme ystävälliset suhteet. Tutustuin melko hyvin heidän yhteiskunnalliseen ja kulttuuriseen tilanteeseensa. Muistan, kun tapasin nuoria tuaregeja Pohjois-Malista. He kertoivat minulle ongelmistaan, joita oli aluksi hiukan vaikea uskoa.”
Tuaregien itsehallintoa on laiminlyöty Malin itsenäistymisestä vuodesta 1960 lähtien, ja ongelma voidaan juontaa osaksi dekolonisaatioprosessia. Tuaregien sorto johti kapinoihin Malissa vuosina 1962-64, 1990-95 ja 2007-09.
”Pohjois-Malin sosiotaloudellinen tilanne on katastrofaalinen. Alue on todella köyhä. Ei kouluja, teitä, sähköä. Alueen kehitys on täysin laiminlyöty, ja tämä on Malille valtava ongelma, johon sen tulisi pian löytää ratkaisu.”
Kaksi ongelmaa
Bellilin mukaan Malin konfliktissa on ainakin kaksi ongelmaa: islamismin leviäminen sekä tuaregien itsehallintoon liittyvät vaatimukset.
”Ranskan interventio tähtäsi islamistien eli Pohjois-Afrikan al-Qaidan AQMI:n, Mujaon ja muiden ääriryhmien lyömiseen. Sillä oli vaikutus tuaregien tilanteeseen. Vielä on aikaista sanoa, onko interventiolla tuaregien näkökulmasta positiivisia vai negatiivisia seurauksia.
Islamistien ilmestyminen Sahelin alueelle on melko uusi ilmiö. He tulivat vasta noin kymmenen vuotta sitten. On mahdollista, että tuaregien vaatimukset jäävät nyt hämärän peittoon. Puhutaan vain islamististen ääriryhmien, terrorismin sekä aseiden ja huumeiden salakuljetuksen uhista.”
Bellilin mielestä olisi mielenkiintoista tietää, kuinka koko nykyinen soppa on syntynyt. Hän myös ihmettelee, miksi tuaregien itsenäisyysliikkeen MPLA:n entisestä johtajasta Iyad Ag Ghalista olisi yhtäkkiä tullut islamisti. Samalla hän kritisoi amerikkalaisen tutkijan Jeremy Keenanin väitteitä, joiden mukaan Algeria manipuloi ja tukee islamistisia ääriliikkeitä.
”Keenania on vaikea pitää uskottavana tutkijana. Miksi hän kirjoittaa sellaista? Toki hänellä on oikeus ajatella niin kuin haluaa. Algerialla on tietysti intressejä alueella, mutta en allekirjoita Keenanin näkemyksiä. Hän ei ole myöskään osoittanut todisteita väitteilleen. Keenan ei oikeastaan ole tutkinut Algerian tuaregeja enää vuosikymmeniin.”
Karim Maiche
