Pentagon – ilmaston lämpenemisen takapiru


[rapu] Havittaja (04.05.16)Marraskuun 15. päivänä käydyssä demokraattien presidenttiehdokkaiden väittelyssä Vermontin osavaltion senaattori Bernie Sanders varoitti ilmastonmuutoksen olevan suoraan yhteydessä terrorismin kasvuun. Sanders siteerasi CIA:n tutkimusta ja totesi, että maat ympäri maailmaa “tulevat kamppailemaan veden ja viljelysmaan vähyydestä ja tulette näkemään lukuisia kansainvälisiä konflikteja”.

Marraskuun 8. päivänä Maailmanpankki antoi ennusteen, jonka mukaan ilmastonmuutos syöksee 100 miljoonaa ihmistä köyhyyteen vuoteen 2030 mennessä. Maaliskuussa National Geographic -lehden tutkimus yhdisti ilmastonmuutoksen ja Syyrian konfliktin: “Lämpenevän ilmaston pahentama vakava kuivuus sai syyrialaiset maanviljelijät hylkäämään tiluksensa ja siirtymään kaupunkeihin, mikä puolestaan auttoi laukaisemaan satoja tuhansia ihmisiä tappaneen sisällissodan.”

Hätkähdyttävä totuus on, että ilmastonmuutos voi lisätä ja pahentaa väkivaltaisuuksia. Tämän pitäisi painaa raskaana marraskuun 30. päivänä järjestettävän YK:n ilmastokokouksen edustajiston mielissä. Kokous järjestetään Pariisissa – aupungissa, joka kärsi suunnattomasti Syyrian konfliktin seurauksista marraskuun 13. päivän iskuissa. On kuitenkin toinenkin häämöttävä uhka, joka pitää nostaa esille.

Yksinkertaistetusti: Sota ja militarismi ruokkivat myös ilmastonmuutosta.

30.11.–11.12.[2015] yli 190 maan edustajat kokoontuvat Pariisissa neuvotellakseen keinoista alati selkeämpien ilmastouhkien vähentämiseksi. Järjestyksessään 21:nteen puolueiden konferenssiin (Conference of the Parties – COP21) odotetaan 25 000:ta virallista edustajaa, jotka pyrkivät luomaan laillisesti sitovan sopimuksen ilmaston lämpenemisen pitämisestä 2 °C:n alapuolella.

On kuitenkin vaikea kuvitella edustajiston suoriutuvan tehtävästään, kun yhdellä ilmaston lämpenemisen suurimmista aiheuttajista ei ole aikomustakaan suostua päästöjensä vähentämiseen. Ongelma ei tällä kertaa ole Kiina tai Yhdysvallat. Pääsyyllinen on Pentagon.

Pentagonilla on 6000 tukikohtaa Yhdysvalloissa ja yli 1000 (tarkasta määrästä on epäselvyyttä) ulkomailla, yli 60 maassa. Oman tukikohtarakennetta listaavan FY 2010 Base Structure -raporttinsa mukaan Pentagonin maailmanlaajuiseen imperiumiin kuuluu 5000 alueella yli 539 000 toimitilaa, jotka peittävät yhteensä yli 11 miljoonan hehtaarin pinta-alan.

Pentagon on myöntänyt polttavansa päivässä 350 000 barrelia öljyä (maailmassa on vain 35 maata, jotka käyttävät enemmän), mutta määrään ei ole laskettu alihankkijoiden tai aseiden toimittajien kulutusta. Pentagonin julkistamaan määrään kuuluu yli 28 000 panssaroidun ajoneuvon, tuhansien helikoptereiden, satojen hävittäjä- ja pommikoneiden sekä suunnattoman merivoimien laivaston polttoaineet. Ilmavoimien toiminta muodostaa noin puolet Pentagonin energiankulutuksesta. Loput vie merivoimat (33 %) sekä armeija (15 %). Vuonna 2012 noin 80 % Pentagonin energiankäytöstä muodostui poltetusta öljystä. Muita kulueriä olivat sähkö, maakaasu ja hiili.

Ironiseksi tilanteen tekee se, että suurin osa Pentagonin käyttämästä öljystä kuluu operaatioissa, jotka pyrkivät turvaamaan Yhdysvaltojen laivaston kuljetusreittejä ja mahdollisuuksia saada öljyä rajojensa ulkopuolelta. Toisin sanoen öljyn kulutus on riippuvainen suuremmasta öljyn kulutuksesta. Tämä ei ole kestävä energiamalli.

Poltetun öljyn määrä – ja päästöjen taakka – kasvaa joka kerta, kun Pentagon alkaa sotia (ihmiskunnan tulenarimmaksi yhdistelmäksi saattaa hyvinkin osoittautua öljy ja testosteroni). Oil Change International -järjestö arvioi Pentagonin vuosina 2003–2007 käymän, kaksi biljoonaa dollaria maksaneen Irakin sodan synnyttäneen yli kolme miljoonaa tonnia hiilidioksidipäästöjä kuukaudessa.

Huolimatta statuksestaan planeetan suurimpana fossiilipohjaisia polttoaineita käyttävänä instituutiona Pentagon on saanut ainutlaatuisen vapautuksen sekä päästöjensä vähentämisestä että niiden ilmoittamisesta. Yhdysvallat voitti tämän palkinnon vuoden 1998 Kioton neuvotteluissa (COP4) Pentagonin vaadittua sopimukseen “kansallisen turvallisuuden säännöstä”, joka asettaisi sen operaatiot kansainvälisen arvostelun ja kontrollin ulottumattomiin. Alivaltiosihteeri Stuart Eizenstatin mukaan: “Kiotossa mukanani olleet armeijan ja puolustusministeriön edustajat saivat kaiken, mitä vaativat” (päästöjen säätelystä vapautettiin myös Pentagonin asekokeilut, armeijan harjoitukset sekä Naton operaatiot ja “rauhanturva”-tehtävät).

Nämä myönnytykset saatuaankin Yhdysvallat kuitenkin kieltäytyi vahvistamasta Kioton ilmastosopimusta. Yhdysvaltojen edustajainhuone muutti Pentagonin budjettia kieltääkseen kaikki “Kioton sopimuksen asevoimia kohtaan osoittamat rajoitukset”, ja George W. Bush hylkäsi koko ilmastosopimuksen, sillä se “vahingoittaisi Yhdysvaltojen taloutta vakavasti” (millä hän tarkoitti selkeästi nimenomaan Yhdysvaltojen öljy- ja maakaasuteollisuutta).

Nykyään Pentagon käyttää prosentin koko maan öljystä ja noin 80 % hallituksen polttamasta öljystä. Presidentti Barack Obama sai hiljattain kehuja määrättyään hallituksen virastot ja toimijat leikkaamaan kasvihuonepäästöjä vuoteen 2020 mennessä, mutta määräys antoi juuri Pentagonille vapauden olla julkistamatta osuuttaan ilmastokaaoksen luomisessa (Pentagonin on ollut pakko ryhtyä toimiin käytännön syistä. Taistelukenttien bensakustannukset ovat nousseet 400 dollariin gallonalta ja merenpinnan nousu uhkaa laivastotukikohtia. Pentagon sai laskettua kotimaan kasvihuonepäästöjään 9 % vuosina 2008–2012 ja pyrkii saavuttamaan 34 %:n vähennyksen vuoteen 2020 mennessä).

Viimeaikaisten paljastusten mukaan Exxonin johtoporras tiesi yhtiönsä tuotteiden lisäävän maailman ilmaston lämpöasteita, mutta he päättivät asettaa “voitot planeetan edelle” ja suunnittelivat salaisen rahoituksen kolme vuosikymmentä kestäneelle huijaukselle. Pentagon on ollut aivan yhtä tietoinen siitä, kuinka sen operaatiot romuttivat ympäristöämme. Vuonna 2014 Pentagonin päällikkö Chuck Hagel nimesi ilmastonmuutoksen “uhkien moninkertaistajaksi”, joka vaarantaa kansallisen turvallisuuden lisäämällä “maailmanlaajuista epätasapainoa, nälkää, köyhyyttä ja konflikteja”. Pentagonin strategit valmistautuivat hyödyntämään ongelmaa jo vuonna 2001 suunnittelemalla “jäättömiä” operaatioita Arktikselle. He odottivat tulevia napa-alueiden öljyvarantojen hallinnasta syntyviä konflikteja Venäjän kanssa.

Pentagonin rooli ilmaston saastuttajana on otettava osaksi tulevaa ilmastokeskustelua. Sekä öljy että aseet uhkaavat selviytymistämme. Mikäli haluamme pysäyttää ilmastonmuutoksen, on meidän lopetettava rahan tuhlaaminen sotaan.

Gar Smith
Suomentanut Tero Virtanen
Artikkeli on alun perin julkaistu Common Dreams -sivustolla 17.11.2015. www.commondreams.org/ views/2015/11/17/hidden-villain-global-warming-pentagon
Kuva: Wikimedia Commons