PÄÄKIRJOITUS: Tärkein puuttuu: rauha

[rapu] teemu (08.05.14)Hallituksen esityksessä ulko- ja turvallisuuspoliittiseksi selonteoksi siteerataan aluksi hallitusohjelman tulevaisuuden visiota, jonka mukaan “Suomi vuonna 2025 on uudistuva, välittävä ja turvallinen maa, jossa jokainen meistä voi kokea olevansa tärkeä. Yhteiskunnassamme vallitsee luottamus.” Selonteosta on kyllä vaikea löytää sellaisia toimenpiteitä, joiden ajattelisi lisäävän luottamusta kansainvälisessä politiikassa. Luottamusta lisääviin toimiin, kuten aseriisuntaan, selonteossa viitataan vain menneessä muodossa. Ikään kuin vanhentuneina keinoina, jotka joutavat nykytilanteessa romukoppaan.

Selonteon lähtökohtana on epäluulo ja siihen ainoana vastauksena sotilaallinen varustautuminen ulkoisiin uhkiin, olivat ne sitten itäinen naapuri tai kansainvälinen muuttoliike. Selonteon lähtökohtana on voimakas muutos ulko- ja turvallisuuspolitiikan ympäristössä, jonka todetaan jatkuvan. Muutos todetaan myös ennalta-arvaamattomaksi ja nopeaksi. Olemme jälleen kerran katsomossa, emmekä pelikentällä: “Suomen on pystyttävä ennakoimaan toimintaympäristön muutoksia ja vastaamaan muutosten asettamiin vaatimuksiin.” Omien aiempien toimiemme vaikutusta turvallisuusympäristömme tilaan ei juurikaaan arvioida. Pitäisikö pikemminkin sotilaallisten lisäsatsausten sijaan pyrkiä etsimään niille vaihtoehtoja tarjoamalla areena Venäjän ja muiden Itämeren alueen maiden kanssa käytävän vuoropuhelun lisäämiseksi?

Toki rauhanvälityksellekin on selonteossa uhrattu muutama rivi. Sen uskottavuus on valitettavasti kärsinyt hallituksen käytännön toimien, kuten Ahtisaaren vetämän järjestön CMI:n (Crisis Management Initiative) tuen merkittävän leikkauksen johdosta. Tärkeimmät turvallisuuspoliittiset keinovalikoimat liittyvätkin vain sotilaallisen yhteistyön tiivistämiseen kaikkien mahdollisten tahojen kanssa (Nato, USA, Ruotsi ja EU) sekä innokkuus sotilaalliseen ja siviilikriisinhallintaan.

Globaalia muuttoliikettäkin lähestytään lähinnä kriisinhallinnan näkökulmasta, vaikka nimenomaan tärkeäksi kumppaniksi nostetun Yhdysvaltain “kriisinhallintatoimien” ansiosta eniten turvapaikanhakijoita on viime aikoina tullut Suomeen Afganistanista ja Irakista. Jostain syystä he eivät jaa Maahanmuuttoviraston näkemystä kriisinhallinnan onnistumisesta ja kotimaidensa turvallisuudesta.

Voikin hyvin yhtyä entisen valtiosihteerin Risto Volasen arvioon: selonteosta puuttuu tärkein, rauha. Selonteko ei onneksi velvoita meitä kansalaisia millään tavoin varautumaan sen esittämiin uhkiin. Varaudutaan me rauhanpuolustajat uusiin maahanmuuttajiin vieraanvaraisuudella ja Venäjän uhkaan kansalaisyhteiskunnan ja kansalaisten suorilla kontakteilla – joille selontekokin lupaa tukensa.

Teemu Matinpuro
Kirjoittaja on Rauhanpuolustajien toiminnanjohtaja.