Kun näkökenttä hämärtyy

[rapu] make (08.05.14)Ukrainan kriisi on nostanut pintaan propagandaa kaikkialla. Kiovan väliaikaishallitus edustaa Venäjällä fasistijunttaa, ja lännessä ummistetaan silmät monilta hälyttäviltä piirteiltä Ukrainan kehityksessä.

Kaakkois-Ukrainan separatistit on nimetty terroristeiksi ja Kiovan terrorismin vastainen sota on yskähdellen käynnistynyt. Hallituspuolue Svobodan äärioikeistolaisuuteen ja väkivaltaan turvautuvaan poliittisten päämäärien edistämiseen ei kiinnitetä enää huomiota. Lännessä, ainakaan julkisuudessa, ei myöskään ole aiheuttanut huolta se, että Ukrainan kansalliskaarti perustettiin niin, että sen jäsenet värvättiin Maidanin militanteista ja osittain äärioikeistolaisten ryhmien jäsenistä.

Kansallisen sovinnon etsikkoaika taisi Ukrainassa tuhoutua sillä hetkellä, kun EU:n kolmen jäsenvaltion ulkoministerien neuvottelema ja Venäjän hyväksymä sopimus opposition ja Janukovitshin välillä revittiin palasiksi päivä allekirjoituksen jälkeen. On puppua väittää, että sen tekivät Maidanin mielenosoittajat.

Ukraina on alistettu osaksi lännen ja Venäjän etupiiritaistelua. Mielikuvissa vastakkain ovat jälleen läntiset demokratian ja ihmisoikeuksien puolustajat ja itäiset vapauden vastustajat. Ukrainalaiset maksavat tästä kaikesta kovan hinnan ilman, että heillä on edes mahdollisuutta vaikuttaa tulevaan.

Nyt käytössä olevasta kylmän sodan propagandasta on helppo vajota takaisin kylmän sodan ajattelumalleihin. Sen tuhoavin piirre oli kaiken katsominen sotilaallisen voimapolitiikan prisman läpi. Turvallisuus oli valtioiden turvallisuutta, yksilöille ja valtiorajat ylittäville toimijoille oli vähemmän tilaa ja ne sijoitettiin osaksi vastakkainasettelun nollasummapeliä. Turvallisuus haettiin ydinaseiden hallitsemasta valtioiden välisestä kauhun tasapainosta ja yhden menestys oli toiselta pois.

Siksi ei yllätä, että suomalaisessa keskustelussa on noussut esiin selkäydinreaktiona perusteiltaan kestämättömiä vaatimuksia Natoon liittymisestä. Perusasia on, että Venäjä ei ole liittämässä Suomea federaatioonsa eikä suomalaisten turvallisuus kasva siitä, että liitymme sotilaallisesti sellaisten maiden rintamaan, joilla on jo ennestään rasittuneet suhteet Venäjän kanssa.

Markku Kangaspuro
Kirjoittaja on Rauhanpuolustajien puheenjohtaja.