Craftivismi – aktivismia introverteille

[rapu] craftivism1 (18.12.14)Tarvitseeko aktivistilla olla kova ääni, napakka ote spraymaalipurkista ja vahvat jalat? Montako allekirjoitusta vetoomuksiin hyvä aktivisti kerää? Vai voisiko olla, että kirjontapistoilla voi parantaa maailmaa ja voimauttaa samalla ahdistuneen aktivistinkin? Tätä mietti Craftivism-kollektiivin perustaja Sarah Corbett.

[rapu] craftivismi2 (18.12.14)Sarah Corbett osallistui ensimmäiseen talonvaltaukseensa kolmivuotiaana vanhempiensa mukana köyhillä kotikulmillaan Evertonissa Liverpoolissa. Pastori-isä ja poliitikkoäiti kasvattivat perheen lapset käyttämään lahjojaan ensisijaisesti maailman parantamiseen.

Nuorena aikuisena Sarah työskenteli Christian Aid – ja Oxfam-järjestöille, kunnes huomasi vuonna 2008 olevansa väsynyt ammattivaikuttaja, joka tunsi aktivismin olevan ihmisten ahdistelua, huutamista ja vuorovaikutuksetonta puhetta. Jokainen marssi ja mielenosoitus tuntui vievän voimia. Ujo ihminen ei voi olla oikea aktivisti, Sarah mietti.

Pitkillä työmatkoilla hän löysi kirjonnan keinoksi kanavoida stressiään ja alkoi pohtia käsityön ja aktivismin yhdistämistä. Hitaasti etenevä käsillä tekeminen tarjosi tilaisuuden hiljentyä, mahdollisuuden ajatella tarkemmin käsillä olevia tapahtumia ja asioita, joihin pitäisi puuttua.

Käsityöaktivismin guru Betsy Greer lainasi Sarahille craftivism-termin, ja A Lonely Craftivist -blogillaan Sarah alkoi saada samoin ajattelevia seuraajia.

Näkyvyyttä ilman syyllistämistä

Syntyi Craftivist Collective. Nyt, kuusi vuotta myöhemmin, se on maailmanlaajuinen ryhmä, ja Sarah tekee liikettä tunnetuksi kiertäessään puhumassa ympäri Eurooppaa. Yhteistyökumppaneina ovat olleet esimerkiksi Save the Children -järjestö I’m a Piece -projektissa vuonna 2012 ja Falmouthin yliopisto parhaillaan käynnissä olevassa Craftivist Garden #wellMAKING -hankkeessa.

Craftivist Collective on haastanut osallistujia ympäri maan järjestämään stitch in -tilaisuuksia, joissa nämä valmistavat valitsemallaan tekniikalla kukkia puutarhainstallaatioon ja pohtivat samalla yhdessä sitä, mitä hyvinvointi kullekin on ja kuinka sitä voisi edistää omassa yhteisössään. Projekti päättyy tammikuussa 2015, kun puutarhan tuotokset esitetään brittipoliitikoille taiteita, terveyttä ja hyvinvointia käsittelevässä tilaisuudessa.

Tunnetuimpia kollektiivin tuotoksia ovat minikokoiset ristipistobannerit, joita voi bongata esimerkiksi vuosittain Lontoon muotiviikkojen tapahtumapaikoilta. Pienet, ikään kuin löydettäväksi jätetyt kyltit muistuttavat vaikkapa siitä, että kun surkeimmin palkattu muotinäytöksen malli nettoaa tunnissa 125 puntaa, tienaa vaateteollisuuden keskivertotyöläinen Vietnamissa 24 puntaa kuukaudessa. Ohikulkijat valokuvaavat ristipistokylttejä, ja ilmaista näkyvyyttä saadaan Instagramissa.

Kuvat herättävät positiivista huomiota ilman syyllisyyden herättelyä, väittää Sarah Corbett. Craftivistit ovat tarttuneet vuosien varrella kapitalismin kritiikkiin, yritysten veropakoiluun ja rauhantyöhön Johnin ja Yokon hengessä And Sew to Bed -projektissa sekä köyhyyden vähentämiseen vaatimalla kehitysavun nostoa 0,7 prosenttiin bruttokansantuotteesta. Toiset hankkeet ovat yhteisöllisiä ja valmistuvat stitch in -tapahtumissa, toisia voi valmistaa omassa rauhassa.

A spoonful of craft…

Hyvän mielen aktivismi ei Sarah Corbettin mukaan sisällä hyväntekeväisyyttä, vaan olennaisempaa on keskittyä ongelman lähteeseen. Mielenkiinnon herättäminen ei riitä, eikä edes avustaminen, sillä syihin ja epäoikeudenmukaisuuden rakenteisiin täytyy puuttua. Kirjominen on joltisestikin hitaampaa kuin spraymaalilla suihkiminen, joten esille tuotavaa ajatusta joutuu harkitsemaan ja siihen joutuu sitoutumaan. Tämä ajatus välittyy myös vastapuolelle. Hidas käsityö on lisäksi vastalause klikkailuaktivismille, jossa kampanjan onnistuminen määritellään tykkäysten määrällä. Käsityöaktivismin onnistumista ei voida mitata allekirjoituksin tai tykkäyksin, ei kerätyin rahoin. Sarahin mukaan tärkein työ tehdään ihmisten sydämissä ja mielissä.

Craftivist Collectiven jäsenet keskustelevat ja väittelevät parlamenttiedustajiensa kanssa. Sarahin ensimmäinen oma kirjontatyö, jolla hän pyrki vaikuttamaan, oli kirje puuvillanenäliinassa hänen omalle kansanedustajalleen. Kirjeen lopussa oli lause ”Don’t blow it!” Käsinkirjaillun nenäliinan avulla Sarah pääsi sinuiksi edustajansa kanssa, ja keskustelua on käyty siitä lähtien milloin mihinkin teemaan liittyen. Craftivismin tunnuslauseen mukaan on se ikävä aktivismikin helpommin nieltävissä lusikallisella käsityötä eli with a spoonful of craft.


Kaikki pistot eivät ole taidetta?

Jos neulegraffiti on ensisijaisesti taidetta, on craftivism aktivismia käsityön keinoin. Viestin täytyy olla selvä. Käsityö aktivismina ei voi olla myöskään liian teknistä: ristipistot ovat helposti opittavissa. Minibannerin kirjominen voi olla voimaannuttavaa myös tekijälleen: minä osasin tämän! Craftivism ei ole myöskään taidetta, sillä sen pitää olla kaikkien tehtävissä ja helposti lähestyttävissä, eikä sitä aiota sulkea gallerioihin.

Käsityön ja taiteen suhteesta on monenlaista rajanvetoa, ja selvää on, että aika on siinä yksi osatekijä. Kun chileläiset naiset sotilasjuntan aikana kertoivat kärsimyksistään arpilleras-tilkkutöillään, ei ajateltu, että se on muutaman vuosikymmenen päästä ilmiö, jota tarkastellaan taidemuotona. Omana aikanaan se oli naisten käsityön muoto, johon ei sen kummemmin kiinnitetty huomiota.

Tätä on käytetty myös hyödyksi: vuonna 2006 tanskalainen Pink M.24 Chaffee -taideprojekti peitti toisen maailmansodan tappovälineen 4000 neulotusta palasta tehtyyn pinkkiin villapukuun. Taiteilija Marianne Joergensen halusi kritisoida Tanskan osallistumista Irakin sotaan, ja pinkki asu oli hänen keinonsa riisua tankki aseista. Pinkin tankin asua valmisti kansainvälisen vapaaehtoisjoukko.

Sloganeiden kirjominen ristipistoin voi vaikuttaa samoin: naisellinen tekniikka vähentää viestin pelottavuutta. Helsingissä Tiedekulman tilaisuudessa Sarah kuvaili genderiä virtahevoksi craftivismin olohuoneessa: lähes kaikki julkkiskäsityöläiset ovat keskiluokkaisia, valkoisia naisia. Tekniikkaa ei kuitenkaan ole valittu rajaamaan osallistujia.

Craftivist Collective rahoittaa toimintaansa myymällä kierrätetyistä materiaaleista tehtyjä kirjontapakkauksia ja opaskirjaa A Little Book of Craftivism. Käsityöaktivismiuransa voi aloittaa esimerkiksi jalanjälki-kirjontapakkauksella, jonka tarkoituksena on pohtia sitä jälkeä, jonka haluaa maapallolle itsestään jättää.

************************************************

KOTOISTA KÄSITYÖAKTIVISMIA:

• Solidaarisuussilmukat: Neuleet lämmittävät palestiinalaispakolaisia Libanonissa. Ryhmä myös tukee Baalbekin neulepiiriä. Lisätietoja Solidaarisuussilmukat-Facebook-ryhmästä ja Kirsti Paloselta kirsti.palonen[at]welho.com

• Korjaussarja: Tarjoaa lääkettä kulutusjuhlan jälkeiseen krapulaan, järjestää mm. Vaatehuoltoasemia, joissa ohjataan korjaamaan ja huoltamaan vaatteita ja opetetaan käsityön jokamiestaitoja. www.facebook.com/korjaussarja

• Sivarisukka: Saana Sandholmin organisoima vastaliike, joka kannustaa sivarien ja totaalikieltäytyjien jalkojen lämmittämiseen varusmiessukkien sijaan. Rauhan ja aseistariisunnan puolesta on puikkoja kilkuteltu jo vuodesta 2010. sivarisukka.blogspot.fi/

************************************************

KÄSITYÖVAIKUTTAMISTA MAAILMALLA:

Craftivist Collective craftivist-collective.com/, www.facebook.com/CraftivistCollective

Wellington Craftivist Collective, Uusi-Seelanti wellingtoncraftivism.blogspot.fi/p/about-us.html

Boitumelo Sewing Projec, Etelä-Afrikka www.facebook.com/BoitumeloProject

Miten sinä edistäisit rauhaa ja ihmisoikeuksia käsityön keinoin? Lähetä vinkkejä toimitukseen sähköpostilla pulut[at]kaapeli.fi tai keskustele Suomen Rauhanpuolustajien Facebook-sivulla.

************************************************

CRAFTIVISMIN VIISI YDINAJATUSTA:

1) Sisäinen aktivismi
Aloita itsestäsi. Hitaan käsityön tekeminen pakottaa pysähtymään ja auttaa ajattelemaan vaikeita asioita.

2) Hellä aktivismi
Perinteinen aktivismi on usein hyökkäävää, maskuliinista ja äänekästä, ja siihen osallistuminen vaatii aktivistin roolin päälle pukemisen. Craftivism sisältää ajatuksen niin oman persoonallisuutensa ja erityislaatuisuutensa kunnioittamisesta kuin viestin vastaanottajan kunnioittamisesta. Lähestymistavan täytyy olla empaattinen.

3) Kiehtova aktivismi
Huutomerkkien sijaan tehdään pieniä, kutsuvia töitä, jotka täytyy löytää.

4) Hiljainen aktivismi
Kollektiivilaiset kokoontuvat työskentelemään yhdessä julkisiin paikkoihin. Esimerkiksi junassa käsityön tekeminen herättää kysymyksiä ja sallii myös keskustelun. Käsityön tekeminen mahdollistaa tauot ilman, että niistä syntyy vaivaannuttavia.

5) Riemukas aktivismi
Craftivismin tarkoituksena on herättää toiveikkuutta, ja vihamielisiä kirjontoja ei sen nimissä tehdä. Viha ehtii ehkä laantua tuottaviksi ajatuksiksi työn edetessä!

Teksti ja kuvat: Anu Kaarina Hämäläinen