Rajatapauksia: Mieleen tulla tupsahtaa

Rajatapauksia: Mieleen tulla tupsahtaa

Kävelin tietä, jossa oli jäätyneitä vesilätäköitä. Kokeilin niitä luistellen ja kantapäällä. Tien hiekkapinnasta sain hyvät vauhdit. Valitettavasti lätäköt olivat pieniä ja liu’un loppu äkkinäinen. Niinpä enemmän iloa oli jäiden rikkomisesta ja sirpaleiden potkimisesta.
– Onko kiva, kun on talvi ja saa leikkiä jäällä? kuulin äänen takaani. Käännyin hämmentyneenä ympäri, ja näin ystäväni Hannelen.
– Mitäpä sinä? kysyin.
– Olen päiväkävelyllä. Mukava ilma, kun on kuiva keli pitkästä aikaa.
Sanoin, että se minutkin toi ulos ja sai riehaantumaan. Hannele taas kommentoi minua, että usein kävellessä tulee mieleen kaikenlaisia asioita.
– Niin kuin mitä? kysyin.
– Tällä kertaa juutalaisten vainoja. Se on erikoinen juttu. Maailmansodasta ja keskitysleireistä on kulunut jo niin pitkä aika, että sodan jälkeiset sukupolvet eivät ole kohdanneet sen muistoja ja opetuksia.
– Meinaatko, että hyökkäykset juutalaisia vastaan ovat yltyneet.
– Sitäkin. Häveliäisyys ja inhimillisyys ovat kateissa.
– Hyökkäyksiä on milloin ketäkin vastaan ja kansanmurhia kaikkialla. Ovatko juutalaiset tässä jotenkin erityisasemassa sinun mielestäsi?
– Ovat, vastasi Hannele. – Juutalaiskysymys, näin siitä on sanottu, tiivistää kaiken maailman ennakkoluulon ja kääntää asiat nurinniskoin.
– Selitä hiukan.
– Juutalaiset, joilta oli eri maissa jo satoja vuosia sitten kielletty suurin osa ammateista, yrittivät parhaansa mukaan kuitenkin toimia erilaisissa tehtävissä. Enemmistö eli omissa oloissaan köyhinä käsityöläisinä. Osa vaihtoi uskontoa ja kääntyi kristityiksi tai maallistui, joistakin tuli rikkaita miljonäärejä, toisista kommunisteja. Se ei auttanut. Aina joku kaivoi taustasta juutalaisuuden ja sen varjolla sai lyödä. Tämä jatkuu edelleen, tässäkin maassa.
– Entä Palestiinan tilanne, mitä siitä ajattelet? kysyin.
– Se on oma kertomuksensa. Palestiinan juutalaisvaltio on eurooppalaisen juutalaisvihan seuraus. Juutalaisten nykyinen häirintä, pelottelu ja omaisuuden turmeleminen on tätä vanhaa perua, osa mustinta eurooppalaista henkistä perintöä. Juutalaisvastaisuus on vakava ilmiö ja sen tekoihin pitää puuttua lain keinoin.
– Niin se on.
– Kuule, Euroopassa elää vielä antisemitismi, Hannele sanoi. – Ei se ole pelkkä äärioikeisto. Ihan tavallisia ihmisiä. Valtioiden johto pelkää näiden ihmisten ajatuksia ja toimintaa. Euroopassa on monta maata, jotka toivovat, että juutalaiset eivät palaisi lähtömaihinsa Ukrainaan, Puolaan, Liettuaan, Valko-Venäjälle, Venäjälle, Unkariin, Ranskaan ja muualle. Siksi minusta juutalaisviha on edelleen ajankohtainen. Miten suhtaudumme lähimmäisiin ja meille vieraisiin ihmisiin? Ihan peruskysymys. Mitä tuumit?
Vastasin, että tuossa on nyt pureskeltavaa ainakin tälle päivälle. Huikkasin: ”Moi, sitten!” ja jatkoin matkaani. Aloin heti rikkoa kantapäällä jäätä kuivuneesta lätäköstä, ja satutin jalkani.

Erkki Kupari