Arlit ja Akokan, Niger

Uraanikaivosalueet

Niger on yksi maailman heikoimmin sijoittuvista maista inhimillisen kehityksen mittareilla mitattuna. Samalla se on maailman kolmanneksi suurin uraanin tuottaja. Vuonna 1980 Niger tuotti 40 % uraanin maailmantuotannosta ja uraani muodosti 90 % Nigerin vientituloista. Riippumattomat tutkijat ovat todenneet Arlitin ja Akoganin kaltaisissa kaivoskaupungeissa kasvavia määriä radioaktiivisuutta ja syöpätapauksia, jotka johtuvat radioaktiivisista rikastuksen jäännöksistä ja pölystä.

Historia

Afrikan rikkaimpia uraanimalmeja kaivetaan Arlitin ja Akokanin kaksoiskaivoskaupungeissa Saharan reunamilla. Niger tuottaa 7,5 % maailman uraanista. Vuoteen 2006 mennessä Nigerin kumulatiivinen uraanintuotanto on ylittänyt 100 000 tonnia, josta 56 % tuotetaan maan alla ja 44 % avokaivoksissa. Kaivostoiminnasta vastaa pääosin ranskalainen yhtiö Areva, joka on kaivanut Nigerin uraania viimeiset 40 vuotta lähes yksinomaan ranskalaisia ydinvoimaloita ja ydinaseita varten. Puolet Arevan käyttämästä uraanista tulee Nigeristä. Arlitissa kaivostoiminta alkoi vuonna 1971. Kolme vuotta myöhemmin uraanin louhiminen laajennettiin läheiseen Akokanin kaupunkiin. Tänä päivänä Akokanin maanalainen uraanikaivos on maailman suurin.

Vuosien mittaan alueelle on muodostunut valtava 35 miljoonan tonnin kaivosjätevuori, joka on kattamaton ja altis aavikon tuulille. Uraanin rikastuksen jäännöksistä kasautunut kaatopaikka sijaitsee lähellä kaupungin vihannespeltoja ja lapset leikkivät säännöllisesti radioaktiivisessa kivimurskassa. Jäte sisältää edelleen 85 % alkuperäisestä radioaktiivisuudestaan. Tämä johtuu radiumin ja toriumin kaltaisista aineista, joilla on tuhansien vuosien puoliintumisajat.1

Terveys- ja ympäristövaikutukset

Ennen vuotta 1980 kaivostyöläisillä ei ollut alkeellisimpiakaan suojavarusteita. He tekivät töitä T-paidoissa ja shortseissa ilman maskeja, käsineitä tai annosmittareita.1 Paikallisen kansalaisjärjestön mukaan lääkärit havaitsivat keuhkosyöpien määrän kasvun, mutta eivät nostaneet asiasta meteliä. Lukemattomat kaivosmiehet ovat sairastuneet keuhkosyöpään, mutta toistaiseksi yhtään tapausta ei ole virallisesti hyväksytty työperäiseksi ammattitaudiksi. Myös lähikaupunkien asukkaat ovat sairastuneet, koska he altistuvat jatkuvasti kaivosten radioaktiiviselle pölylle ja koska pohjavesi on radioaktiivisesti saastunut. Vuonna 2010 noin 200 000 litraa radioaktiivista jätevettä valui ympäristöön lähellä Arlitia saastuttaen laajoja maa-alueita (ks. kuva alla). Riippumattomia epidemiologisia tutkimuksia radioaktiivisuuden vaikutuksista alueen ihmisten terveyteen ei ole tehty.

Kansalaisjärjestöt kuten Greenpeace, CRIIRAD (Commission de Recherche et d’Information Indépendantes sur la radioactivité) ja ROTAB (Publish What You Pay:n Nigerissä toimiva osasto) ovat vuonna 2010 tehneet Arlitissa ja Akokanissa mittauksia maaperästä, vedestä ja ilmasta. Tutkimukset osoittavat poikkeavia radioaktiivisuusarvoja, jopa 63 µSv/h, joka on lähes 500-kertainen annos normaaliin taustasäteilyyn verrattuna.2 Tunninkin oleskelu alueella päivittäin vuoden ajan altistaa henkilön kymmenkertaiselle vuosittaiselle säteilyannokselle. Tutkijat löysivät ilmasta ja vedestä myös radioaktiivista radonia. Neljässä viidestä Greenpeacen Arlitin alueella keräämästä vesinäytteestä veden uraanipitoisuus ylitti WHO:n juomavedelle asettaman suositusrajan.2 Kaivosten saastunutta romumetallia on myös saatavissa paikallisilta toreilta, ja EU:n tukema tutkimus osoitti radioaktiivisesti saastunutta materiaalia käytetyn mm. talojen rakentamisessa, mikä entisestään lisää väestön altistumista.3

Tulevaisuudennäkymiä

Nigerin hallitus vähättelee uraanikaivosten terveyshaittoja ja suunnittelee avaavansa uusia kaivosalueita ympäri maata, kun kaivosyhtiöt kuten Areva, kiinalainen SinoU, Etelä-Korean EPC, Japanin OURD ja Espanjan Enusa tähyilevät uusia toimilupia. ­Useilla paikkakunnilla on jo korvamerkittyjä alueita louhinnan kartoittamiseksi, ja ne saattavat lähiaikoina kokea samanlaisen tragedian kuin Arlit ja Akokan.

Lisähuolenaihe uraanin louhimisessa ovat alueen etniset konfliktit. Kun Nigeriä hallitsevat pääosin etelän hausat, sijaitsevat uraanikaivokset enimmäkseen maan pohjoisosassa tuaregien alueella. Uraanin myynnillä saatava varallisuus ohittaa tuotantoalueet, ja hallitus käyttää näitä varoja hillitäkseen paikallisten tuaregien vastarintaliikettä pohjoisessa. Tämä lisää maan kasvavia etnisiä ristiriitoja. Uraania voineekin kutsua Nigerin veritimanteiksi. On mahdollisesti vain ajan kysymys, kun sotia käydään uraanikaivoksista.

Lisälukemista

Suosittelemme raporttia Left in the Dust (linkki löytyy lähdeluettelosta) ja sen Youtube-videota.

Suomentanut Kati Juva

Lähteet: 1. Tuareg Activist Takes on French Nuclear Company, Spiegel Online, www.spiegel.de/international/world/0,1518,686774,00.html • 2. Greenpeace Report Left in the Dust, www.greenpeace.org/international/Global/international/publications/nuclear/2010/AREVA_Niger_report.pdf • 3. ecologic.eu/3749