markku_kolumni

KOLUMNI: PELON KIERRE

Yhdeltä puolen ajan henki lähentelee hulluutta. Paljon hyvää ja edistystä on monella saralla vuosien saatossa tietenkin tapahtunut, mutta monissa aivan perusasioissa on tapahtunut paha vinksahdus.

Koulu- ja opiskeluaikani 1970- ja 1980-lukujen ydinsodan pelon varjossa eläneenä ja sen taakseni kertaalleen jättäneenä on hyytävää kuunnella, miten huolettomasti monet poliitikot eri puolilla maailmaa singauttelevat ilmoille uhkauksia ydinaseiden käytöstä. Donald Trump ihmettelee tv-keskustelussa, miksi USA ei ole käyttänyt ydinaseita, venäläinen diplomaatti uhkailee tanskalaisia niiden käytöllä, Britannia uusi omia ydinohjuksiaan, ukrainalaiset poliitikot taas pahoittelevat ydinaseista luopumista, Pohjois-Korea tekee ydinohjuskokeita ja USA luo ohjuspuolustusjärjestelmää, jota venäläiset vastustavat ottamalla käyttöön uusia ydinkärjillä varustettuja ohjusjärjestelmiä. Itämerellä se näkyy Venäjän uhkailuna varustaa Kaliningradiin sijoitettavat Iskander-ohjukset ydinkärjillä.

Vauhti alkaa olla sen verran huoletonta, että se hirvittää myös monia kylmän sodan veteraaneja. Varoituksen ääniä on kuulunut niin Venäjältä kuin Yhdysvalloistakin. Yhdysvalloissa monet turvallisuuspolitiikan asiantuntijat kaipailevat liennytystä ja aseidenriisuntasopimusneuvotteluja palaaviksi. Mihail Gorbatšov, joka oli Neuvostoliiton johtajana katkaisemassa kylmän sodan ydinasevarustelun selkää, on luonnehtinut nykyistä tilannetta jopa vaarallisemmaksi kuin kylmän sodan aikana ja vaatinut suurvaltoja neuvottelupöydän ääreen.

Syyria on esimerkki kyynisyyden maljan ylitsevuotamisesta. Sisällissota on jatkunut jo viisi vuotta, ja jos Syyria olisi eurooppalainen valtio, puhuisimme maailmansodasta. Niin moni valtio siellä on suoraan tai liittolaistensa välityksellä sotimassa ja niin paljon useampaa maata se suoraan koskee. Eikä loppua ole näkyvissä. Yhdysvalloissa vaaditaan Syyrian armeijan pommittamista, johon Venäjä on ilmoittanut vastaavansa ampumalla yhdysvaltalaiset koneet alas.

En myöskään ymmärrä tästä käsittämättömän vaarallisesta uhittelusta syntyneitä ”vihdoinkin”-riemunkiljahduksia. Ei tämä paremmaksi muutu ”sloboja” nokkaan losauttamalla sen enempää kuin ”jenkki-imperialisteille” näyttämällä. Sitten kylmän sodan eivät kaksi maailman mahtavinta ydinasemahtia ole kertaakaan uhitelleet suoralla yhteenotolla näin. Siihen väliin ei Suomen ole hyvä mennä eikä puolta valita.

Markku Kangaspuro
Kirjoittaja on Rauhanpuolustajien puheenjohtaja.