Kolumni: Miksi Helsingissä tuulee

raimopesonen-683x1024_2Informaatiosodan aikakaudella vastuullinen kansalainen epäilee ongelmatilanteissa aina ensin Venäjää. Ajatellaan nyt vaikka Helsingin tuulisuutta. Onko maailmalla rakennettu toista Helsingin kokoista kaupunkia yhtä hölmöön paikkaan, tuuliseen ja liikenteen sumputtavaan niemennokkaan? Nykymuotoisen Helsingin kasvu pääsi vauhtiin Venäjää vastaan tarkoitetun Viaporin rakennustöistä 1700-luvun puolivälissä. Koska kaupunki syntyi niemelle väkiluvultaan itseään suuremman saaristolinnoituksen kupeeseen, kantakaupungissa tuulee usein ja yleensä ikävästi.

Viapori oli aikakautensa Euroopan merkittävimpiä sotilaallisia investointeja. Ruotsin rahkeet eivät rakentamiseen riittäneet, vaan työ tehtiin Ranskan rahoituksella. Ei ihme, että Pohjolan Gibraltariksi kutsutun linnoituksen antautuminen vain muutaman kuukauden piirityksen jälkeen vuonna 1808 on ollut erilaisten salaliittoteorioiden kohteena. Professori Matti Klinge osoitti jo 1990-luvulla, ettei tapahtuneessa ollut mitään kummallista. Viapori antautui, koska sitä ei ollut tarkoitettukaan puolustustaisteluun vaan laivaston (hyökkäys)tukikohdaksi. Viaporin rakentaminen oli osa Ranskan ja Venäjän suurvaltakonfliktiin valmistautumista. Ennakoitu sota syttyi Napoleonin aikana, mutta Viapori ei muodostanut suunniteltua uhkaa Pietaria kohtaan, koska se oli tuolloin jo venäläisten hallussa. Viaporin kylkiäisenä Venäjä liitti itseensä myös Suomen. Venäläiset jatkoivat Viaporin linnoittamista, ja Krimin sodassa 1850-luvulla sillä oli jo sitä puolustuksellista merkitystä, joka sille Ruotsin vallan aikaa koskevissa myyteissä on annettu.

Klinge kirjoitti vuonna 2000 julkaistussa teoksessaan Eurooppaa: Päiväkirjastani 1999–2000, kuinka Venäjä on Pietari Suuren ajoista lähtien tarvinnut Pietarin turvallisuuden vuoksi kolmea asiaa: kunnon rajan Kannaksella, Suomenlahden meriliikennettä hallitsevan tukikohdan ja takeet siitä, ettei Suomen aluetta voida käyttää Venäjälle suuntautuvaan hyökkäykseen. Klingen mukaan rajakysymyksessä ei ole ongelmaa ja Kaliningrad muodostaa Venäjän kaipaaman linnoituksen. Mahdollisuus Suomen alueen käyttämiseen oli kuitenkin vuonna 2000 kimurantimpi kysymys, ja sitä se on varsinkin nyt, isäntämaasopimuksen, amerikkalaisjoukkojen sotaharjoitusten ja EU:n Military Mobility -hankkeen myötä.

Raimo Pesonen
Kirjoittaja on musisoiva kirjailija.