Kolumni: Kirkkojen sota

Kolumni: Kirkkojen sota

Ukraina menee ensi kevään presidentinvaaleihin tutussa asetelmassa. Istuvan presidentin Porošenkon kannatus on romahtanut kymmenen prosentin alapuolelle ja hänen vakavimmaksi kilpailijakseen on noussut kaikkien edellistenkin presidenttien haastaja Julija Tymošenko.

Porošenkon tuntumassa on venäjänmieliseksi väitetyn opposition todennäköinen ehdokas Yuriy Boyko. Kuviota tosin saattaa sekoittaa myös muualta Euroopasta tuttu ilmiö, jossa uusi populistinen puolue Kansan palvelijat ja sen ehdokas nousevat jopa ratkaisijan rooliin. Sen presidenttiehdokkaaksi on nousemassa suosittu koomikko Volodymyr Zelenskiy. Hänellä on ohjelma Ukrainan viiden rikkaimman oligarkin joukkoon kuuluvan Ihor Kolomoiskyn omistamalla TV-kanavalla ja hänen Youtubeen lataamansa, vallan korruptoituneisuutta sekä länttä ja Venäjää kritisoivat klipit ovat äärimmäisen suosittuja.

Porošenkon yksi ongelma on, että vastoin vaalilupauksiaan hän ei luopunut valintansa jälkeen omistuksistaan, vaan päinvastoin on noussut yhdeksi vaikutusvaltaisimmista oligarkeista. Hän on valinnut linjakseen ukrainalaisen nationalismin ja sen myötä kovan Venäjän vastaisen retoriikan. Sillä hän pyrkii sekä erottautumaan pahimmasta kilpailijastaan Tymošenkosta, jota hänen leiristään syytetään vehkeilyistä Venäjän kanssa, että luomaan asetelman, jossa ”venäläismieliset” äänestävät ilman valituksi tulemisen mahdollisuuksia olevan Boykon toiselle kierrokselle ”ukrainalaismielistä” Porošenkoa vastaan.

Tässä tulee kuvaan mukaan Ukrainan ortodoksinen kirkko. Porošenko oli jo pitkään ajanut sen äskettäin tapahtunutta julistautumista itsenäiseksi Moskovan patriarkaatin alta, ja sen irtautuminen Moskovan patriarkaatista ajoittui presidentinvaalikampanjan kannalta oivalliseen aikaan.

Tämän seurauksena vaalikampanjan rinnalla käydään todennäköisesti myös idän ja lännen kirkkojen sotaa seurakuntien hallinnasta. Voi olla, että näemme myös Kiovan keskustassa sijaitsevista pyhistä paikoista käytävän taistelun. Yksi niistä on valtion ja kirkon yhdessä omistama Petšerskin luolaluostari. Houkutus rajanvetoon ortodoksiselle maailmalle symbolisesti tärkeän paikan omistajuudesta voi olla suuri molemmin puolin varsinkin kun luolaluostarin johtaja on metropoliitta, joka on vastustanut irtaantumista Moskovan patriarkaatista.

Markku Kangaspuro
Kirjoittaja on Rauhanpuolustajien puheenjohtaja.