KOLUMNI: Kelvottomia uutisia

raimopesonen-683x1024_2Elämme jälleen rauhanaseiden aikaa. Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittinen johto on todennut, että Venäjä on vastuussa jännityksen kasvattamisesta Itämerellä, ja USA:n johtaman liittokunnan entistä näkyvämpi läsnäolo alueella puolestaan lisää vakautta. Rauhanaseiden lisäämisen ja harjoittelun välitön tavoite on hillitä Venäjälle luonteenomaista hyökkäyshalua. Pidemmän tähtäimen tavoitteeksi voi nähdä Venäjän pakottamisen tilanteeseen, jossa sen resurssit eivät riitä vastaamaan rauhanaseiden määrän kasvuun. Tätä tavoitetta tukevat talouspakotteet ja öljyn hintasota.

Tämä kaikki on tiedotusvälineitä seuraaville tuttua. Itämeren alueen jännityksen kasvaminen eli Venäjän uhka on niin ikävä asia, että se on loistava uutisaihe. Jännityksen ja uhan lieventäminen taas on niin iloinen asia, että se on uutisaiheena vähän vaisumpi. Kaikkihan tietävät, että nimenomaan huonot uutiset myyvät. Tästä huolimatta media on uhrautuvasti antanut palstatilaa rauhanaseille ja -harjoituksille.

Kun Venäjä ei ole osoittanut välittömiä hyökkäysaikeita, ensimmäinen tavoite on saavutettu – ja samalla rauhanaseiden vakauttava vaikutus on todistettu. Pidemmän tähtäimen tavoiteen saavuttaminen, eli Venäjän asemenojen kääntyminen laskuun, taas olisi uutispaukku, joka käynnistäisi todellisen lööppi-ilotulituksen. Uhka väistyy. Tavoite saavutettu. Voitto uudessa kylmässä sodassa.

Tai näinhän sitä luulisi.

Arvostettu brittiläinen puolustusasioihin keskittynyt Jane’s-sivusto kertoi maaliskuussa Venäjän supistaneen tämän vuoden puolustusbudjettiaan 25 prosentilla. Uutisia aiheesta saa etsiä suomalaismediasta melko tiheällä kammalla. Marraskuussa 2016 Väli-Suomen sanomalehdet tosin siteerasivat Svenska Daglabladetin uutista tulevista leikkauksista. Vaikka asemenot jäävät edelleen vuoden 2014 tasoa korkeammalle, neljänneksen pudotus on melkoinen – varsinkin, kun Svenska Dagbladet arvioi suunnan säilyvän vuoden 2017 jälkeenkin.

Suomalaismedialle leikkausuutinen ei ole hyvä eikä huono, vaan pelkästään julkaisukelvoton, koska se ei sovi vallitsevaan kertomukseen, johon kuuluu yksiselitteinen ja vakaa idän uhka. Kertomuksen osittainenkin kyseenalaistaminen vaarantaa myös sen varaan rakennetun vallankäytön.

Raimo Pesonen
Kirjoittaja on helsinkiläinen kirjailija.