Toimintakertomus

1. Yleistä

Rauhanpuolustajien tunnuslause on: Ollaan ihmisiksi. Rauha ei ole ainoastaan sodaton tila, vaan paljon laajempi käsite. Siihen sisältyvät myös muun muassa ihmisten välinen tasa-arvo, oikeudenmukaisuus, ihmisoikeudet ja turvallinen elinympäristö. Järjestön toiminta on hyvin laaja-alaista ja monimuotoista. Peruslähtökohtana on tiedostaminen – Rauhanpuolustajat pyrkii toiminnallaan aktivoimaan ihmisiä paitsi ottamaan asioista selvää, myös toimimaan rauhan puolesta niin omassa arjessaan kuin rauhanliikkeen toiminnassa. Tavoitteena on globaalin vastuunsa tuntevat kansalaiset ja valtio.

Rauhanpuolustajat korostaa yhteistyön merkitystä yhteiskunnan eri toimijoiden välillä. Kansalaisjärjestöyhteistyö on itsestään selvä tavoite, mutta yhteistyö myös kaupallisten, poliittisten ja muiden tahojen kanssa on tärkeä osa toimintaa. Suomessa toimii monia erikoistuneita kansalaisjärjestöjä, jotka ovat keskittyneet yksittäisiin teemoihin tai kokonaisuuksiin. Rauhanpuolustajat ei toiminnallaan pyri kilpailemaan heidän kanssaan vaan tekemään yhteistyötä. Tavoitteena on myös toimia yhdistävänä foorumina erilaisista laajemman rauhanliikkeen teemoista ja toimintatavoista kiinnostuneiden ihmisten kesken.

Rauhanpuolustajat on yleinen rauhanjärjestö, jonka toiminnan pääteemat – hieman eri painotuksin – ovat vuodesta toiseen osin samoja, kuten turvallisuuspoliittiseen keskusteluun osallistuminen, suomalaisen yhteiskunnan militarisoinnin vastustaminen, aseidenriisunta ja rauhankasvatuksen edistäminen, ydinaseriisunta, kansainvälinen solidaarisuus ja rasisminvastainen toiminta. Tämän lisäksi vuosittain toteutetaan erilaisia kampanjoita, joko yksittäisinä toimintoina tai pitempiaikaisina prosesseina. Tavoitteena on syventyä maailmantilanteen lukemattomista kipupisteistä muutamiin hankkimalla ja levittämällä syvällistä ja näkemyksellistä tietoa niistä paitsi jäsenistöllemme, myös suurelle yleisölle.

Vuonna 2013 yhtenä painopistealueena oli arktisen alueen turvallisuuspoliittiset kysymykset. Rauhanpuolustajat osallistui Kiirunassa järjestettyyn pohjoismaiseen The High North and International Security -konferenssiin. Rauhan Puolesta -lehdessä selviteltiin Pohjois-Suomen sotilasalueiden laajentamista ja miehittämättömien lentokoneiden testaamisen mukanaan tuomia rajoituksia.

Peruskoulun opetussuunnitelman uudistamisprosessia silmällä pitäen Rauhan Puolesta -lehdessä oli kirjoitussarja rauhankasvatuksesta eri näkökulmista. Yhteistyötä Kasvattajat rauhan puolesta -järjestön ja Rauhankasvatusinstituutin kanssa tiivistettiin.

Uutena tiedotusmuotona aloitettiin editoitujen videoiden teko. Vuoden aikana kuvattiin ja editoitiin useita videoita.

2. Toiminnan painopistealueet

Rauhanpuolustajilla on lukuisia eri kampanjoita käynnissä koko ajan. Eri teemojen nouseminen esiin toiminnassa on kiinni ajankohdista ja resursseista. Kampanjoiden näkyvyyteen ja niiden laajuuteen vaikuttaa myös hankekohtaisen rahoituksen järjestyminen. Kaikessa toiminnassa pyritään yhteistyöhön muiden tahojen kanssa.

Rauhan Puolesta -lehti on järjestön lukuisia teemoja yhdistävä rauhanpoliittinen julkaisu, jossa nämä aiheet ovat vuoden aikana näkyvästi esillä eri tavoin. Toimintakertomuksessa on tiivistettynä vuoden aikana järjestetyt merkittävimmät tapahtumat teemojen ympärillä.

Turvallisuuspolitiikka
Rauhanpuolustajat kannattaa Suomen sotilaallista liittoutumattomuutta ja pidättäytymistä globaalien militarististen rakenteiden ulkopuolella.

Turvallisuuspolitiikassa vuoden 2013 erityisteemana oli arktisen alueen turvallisuuskymykset. Rauhanpuolustajien delegaatio osallistui Kiirunassa järjestettyyn pohjoismaiseen The High North and International Security -konferenssiin. Teemaa esiteltiin monin tavoin Rauhan Puolesta -lehdessä.

Tampereen sosiaalifoorumissa pohdittiin Pohjois-Euroopan turvallisuustilannetta ja väiteltiin Natosta. Onko Suomi sotilaallisesti liittoutumaton ja mitä Suomen osallistuminen Islannin ilmavalvontaan merkitsee? Keskustelemassa olivat yhteiskuntatieteiden tohtori Risto Volanen, kokoomuksen kansanedustaja Kimmo Sasi sekä Rauhanpuolustajien toiminnanjohtaja Teemu Matinpuro. Keskustelusta editoitiin video nettijakeluun.

Ay-väen rauhanpäivien suuressa turvallisuuspoliittisessa paneelissa Lappeenrannassa keskustelemassa olivat Risto Volanen ja eversti evp. Ossi Kettunen.

Rauhankasvatus
Rauhankasvatus oli yksi pääpainopistealueista, koska peruskoulun opetussuunnitelman uudistamisprosessi oli parhaillaan käynnissä. Aihetta käsiteltiin artikkelisarjan muodossa Rauhan Puolesta -lehdessä. Yhteistyö Rauhankasvatusinstituutin ja Kasvattajat rauhan puolesta -järjestön kanssa oli tiivistä. Vuonna 2012 julkaistun Oppimisen ihanuus -teoksen markkinoinnissa järjestöjen apu oli merkittävä. Kasvattajat rauhan puolesta -järjestön kanssa osallistuttiin kahden videon käytännön tuotantoon.

Ydinaseriisunta
Ydinaseriisunta on rauhanjärjestöjen pysyvän kampanjoinnin kohde. Ydinaseet muodostavat edelleen vakavan uhan koko maailman tulevaisuudelle. Ydinsulkusopimus velvoittaa ydinaseettomat maat pitäytymään aseiden hankkimisesta. Sen lisäksi se määrää ydinasevallat aseidenriisuntaan ja pitäytymään uusien aseiden kehittämisestä. USA:n, Venäjän ja Euroopan unionin ydinasevaltojen (Britannia ja Ranska) ydinaseet ovat olennainen aihe keskusteltaessa Suomen sotilaallisesta liittoutumisesta. Rauhanpuolustajien tavoitteena on nostaa nämä teemat olennaiseksi osaksi turvallisuuspoliittista keskustelua. Rauhanpuolustajat on mukana Abolition 2000 -kampanjassa, jonka tavoitteena on täydellinen ydinaseriisunta.

Yhteistyössä SaferGlobe Finlandin kanssa järjestettiin Iran ei ole vain ydinohjelma -keskustelutilaisuus Helsingissä 12.3. Iranista ja ydinaseriisunnasta puhumassa olivat ulkoministeri Erkki Tuomioja, professori Hannu Juusola ja toimittaja-kirjailija Liisa Liimatainen.

Yhteistyössä Lääkärien sosiaalisen vastuun kanssa aloitettiin kansainvälisen Hibakusha World Wide -näyttelyn suomentaminen. Hibakusha – atomiajan säteilevä perintö -näyttelyn osia julkaistiin säännöllisesti Rauhan Puolesta -lehdessä. Itse näyttelyn toteuttaminen ja kierrättäminen siirtyi vuodelle 2014.

Hiroshima-päivä 6. elokuuta on valtakunnallinen ydinaseriisuntakysymyksiin keskittyvä toimintapäivä. Tapahtumia järjestettiin yhteistyössä eri toimijoiden kanssa eri puolilla maata.

Köyhdytetty uraani
Rauhanpuolustajat on mukana kansainvälisessä kampanjassa uraaniaseiden kieltämiseksi (International Campaign to Ban Uranium Weapons). Tavoitteena on saada Suomen hallitus ajamaan uraaniaseiden täydellistä kieltoa YK:ssa ja muissa kansainvälisissä yhteistyöelimissä. Kampanjointi tapahtuu yhdessä muiden järjestöjen kanssa Uraaniaseet kieltoon -verkostossa, jonka rinnalle järjestäytyi Uraaniaseet kieltoon -yhdistys. Jälkimmäisen tehtäväksi kaavailtiin antaa virallisia lausuntoja esimerkiksi valtionhallinnolle ja tehdä aloitteita sekä anoa tukea ministeriöiltä.

Rauhanpuolustajat tuki verkoston tiedotus- ja muuta toimintaa, muun muassa tiedotteiden toimitusta ja kopiointia, ja Rauhan Puolesta -lehti julkaisi Kikka Rytkösen raportin ICBUW:n konferenssista.

Lähi-itä
Rauhanpuolustajat toimii Israelin miehityksen lopettamiseksi ja palestiinalaisten itsemääräämisoikeuden kunnioittamiseksi sekä tukee edellytyksiä itsenäisen Palestiinan valtio perustamiseksi.

Rauhanpuolustajat koordinoi Lähi-itä-toimintaa yhteistyössä muiden kansalaisjärjestöjen kanssa ja on mukana niiden muodostamassa Palestiina-foorumissa (mukana muun muassa Arabikansojen ystävyysseura, Psykologien sosiaalinen vastuu, ICADH Finland ja Suomen palestiinalaisyhteisö). Rauhan Puolesta -lehden yhden numeron teemana oli Palestiina-foorumin toiminta ja Palestiina-solidaarisuusviikko. Lehti postitettiin myös Arabikansojen ystävyysseuran jäsenille ja se oli jaossa teemaviikon tapahtumissa.

Yhteistyössä Visualizing Palestine -järjestön kanssa aloitettiin sen tiedotusmateriaalin suomentaminen. Materiaalista kootaan myöhemmin näyttely.

Länsi-Sahara ja Swazimaa
Rauhanpuolustajat jatkoi solidaarisuus- ja tiedotustoimintaa näiden kahden vähemmän tunnetun Afrikan maan tilanteesta. Swazimaa-toiminta on keskittynyt tuotetun materiaalin jakamiseen ja muutamiin artikkeleihin Rauhan Puolesta -lehdessä.

Länsi-Saharan pitkittynyt konflikti on jo vuosien ajan ollut Rauhanpuolustajien kampanjakohteita. Kampanjan tarkoituksena on tehdä tunnetuksi Länsi-Saharan tilannetta ja länsisaharalaisten pakolaisten vaikeita elinoloja pakolaisleireillä Algeriassa.

Länsisaharalaisen taiteilijan Fadel Jalifan teosten näyttely oli esillä Helsingissä Sanoma-talolla, Vantaan pääkirjastossa ja Uudessakaupungissa. Helsingin näyttelyn avajaisiin osallistui samaan aikaan Suomessa Kansainvälisen solidaarisuustyön vieraana ollut Polisarion kulttuuriministeri Khadidja Hamdi.

Rauhanpuolustajat kampanjoi yhdessä muiden kansalaisjärjestöjen kanssa Euroopan unionin ja Marokon välisen, Länsi-Saharan kalavedetkin kattavan sopimuksen hylkäämiseksi. Asiaa koskeva kansalaisjärjestöjen vetoomus toimitettiin ulkoministeri Erkki Tuomiojalle. EU-parlamenttia lähestyttiin vetoomuskirjein. Valitettavasti parlamentti kuitenkin vahvisti sopimuksen.

Kalastussopimukseen ja alueen muiden luonnonvarojen laittomaan hyödyntämiseen liittyen Rauhanpuolustajat järjesti länsisaharalaisen kalastaja-ihmisoikeusaktivisti Mohamed el Baikamin vierailun Suomeen. El Baikam tapasi kansalaisjärjestöjen edustajien lisäksi muun muassa eduskunnan ihmisoikeusvaltuuskunnan ja ulkoministeriön valtuutettuja.

Kolme suomalaislääkäriä Tapio Hakala, Abdel Maiche ja Matti Rauvala työskentelivät Rauhanpuolustajien lähettämänä Algeriassa sijaitsevilla pakolaisleireillä noin neljän viikon ajan.

Kurdistan
Alun perin Rauhanpuolustajat suunnitteli laajaa Turkin Kurdistanin tilanteeseen liittyvää tiedotuskampanjaa. Ulkoministeriöltä ei kuitenkaan saatu erillisrahoitusta suunnitellulle hankkeelle, joten kampanja jäi vähäisemmäksi.

Toukokuussa toiminnanjohtaja Teemu Matinpuro vieraili Turkin Kurdistanissa kansalaisjärjestövaltuuskunnan mukana ja tapasi paikallisia kansalaisjärjestöjen edustajia ja poliitikoita. Vierailun jälkeen Rauhanpuolustajat osallistui yhteistyössä Coopnet-verkoston kanssa lyhytelokuvia tehneiden kurdinaisten Suomen-vierailun järjestelyihin ja elokuvaesitysten järjestämiseen Helsingissä ja Tampereella.

Joulukuussa järjestettiin poliitikko-toimittaja-delegaation vierailu Turkin Kurdistanista yhteistyössä Tampereen yliopiston rauhantutkimusinstituutin Taprin kanssa. Suomessa vierailivat hollantilainen, Diyarbakirissa asuva freelancetoimittaja Frederike Geerdink, Syyrian rajalla sijaitsevan Nusaybinin kaupunginjohtaja, tunnettu ihmisoikeusaktivisti Ayse Gökkan sekä istanbulilaisen IMC-TV:n toimittaja Hamza Aktan. Tilaisuuksia järjestettiin yksi Tampereella Taprissa ja Helsingissä useampia. Lisäksi delegaatio tapasi muun muassa Journalistiliiton ja Kuntaliiton edustajia sekä ulkoministeriön rauhanvälityksen neuvonantajan Kimmo Kiljusen.

Latinalaisen Amerikan solidaarisuusverkosto

Latinalaisen Amerikan solidaarisuusverkosto tukee pyrkimyksiä maanosan rauhanomaiseksi kehittämiseksi. Se tukee kansoja, hallituksia ja yhteiskunnallisia liikkeitä, jotka toimivat köyhyyden poistamiseksi ja yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden edistämiseksi, ihmisoikeuksien ja tasa-arvon toteuttamiseksi sekä todellisen demokratian saavuttamiseksi. Solidaarisuusverkosto julkaisee nettisivuja ja on aktiivinen Facebookissa.
Rasisminvastainen toiminta
Rasisminvastaisuus ja monikulttuurisuus ovat oleellinen osa Rauhanpuolustajien toimintaa.
Rauhanpuolustajien tuottama rasisminvastainen julistenäyttely oli esillä kirjastoissa, kouluissa ja muissa paikoissa eri puolilla Suomea, muun muassa Lahdessa, Turussa, Porvoossa, Vetelissä, Raahessa ja useammassa paikassa Helsingissä.

Joensuussa Rauhanpuolustajat oli mukana perinteisen Kristalliyö-tapahtuman järjestelyissä.

3. Tapahtumat
Toimintakertomuksessa ovat mukana vuoden aikana järjestetyt isommat tapahtumat. Näiden lisäksi vuoden aikana pidettiin eri puolilla Suomea Rauhanpuolustajien paikallisten toimijoiden järjestämiä tapahtumia, joissa järjestö oli monin tavoin mukana. Lisäksi oli monia yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa järjestettyjä pienempiä, mutta mahdollisesti myös laajempia maailman tapahtumiin reagoivia tapahtumia.
Ay-väen rauhanpäivät Lappeenrannassa 12.-13.1.
Rauhanpuolustajien ja Työpaikkojen rauhantoimikunnan vuosittaiset Ay-väen rauhanpäivät järjestettiin Lappeenrannassa 12.-13.1. Tapahtuman pääteemana oli edunvalvontaa vai aatetta. Tapahtumaan osallistui noin 180 ay-aktiivia eri puolita Suomea. Rauhanpäivistä koottiin oma 20-sivuinen raportti, joka postitettiin osallistujille ja julkaistiin myös netissä.

Suomen sosiaalifoorumi
Rauhanpuolustajat on aktiivisesti mukana sosiaalifoorumi-liikkeessä, joka järjestää sosiaalifoorumeja eri kaupungeissa. Helsingin sosiaalifoorumissa Rauhanpuolustajat osallistui Palestiina-keskustelun järjestämiseen yhdessä muiden järjestöjen kanssa, ja järjesti Parecon Finlandin kanssa tilaisuuden demokraattisen ja ekologisen talousjärjestelmän mahdollisuuksista.

Tampereen sosiaalifoorumissa yhteistyössä Vaihtoehto EU:lle ry:n ja Demokraattisen sivistysliiton kanssa järjestettiin keskustelutilaisuus sotilaallisesta liittoutumattomuudesta turvallisuuspoliittisena valintana, josta keskustelemassa olivat entinen valtiosihteeri Risto Volanen, kansanedustaja Kimmo Sasi ja Rauhanpuolustajien toiminnanjohtaja Teemu Matinpuro.
Mahdollisuuksien tori -tapahtumat
Rauhanpuolustajat osallistui Mahdollisuuksien tori -tapahtumiin eri puolillla maata. Järjestö koordinoi eri rauhanjärjestöjen yhteistä osallistumista Helsingin Maailma kylässä -tapahtumaan Rauhankylä-kokonaisuutena. Mukana Rauhankylässä olivat Naiset Rauhan puolesta, Rauhanliitto, Sadankomitea, Arabikansojen ystävyysseura, Kristillinen rauhanliike ja Länsi-Saharan ystävät Suomessa. Myös suomalaiset kurdijärjestöt esittelivät toimintaansa. Lisäksi Rauhanpuolustajat oli mukana osana tapahtumaa toteutetun Maailman kirjat -tapahtuman järjestelyissä.

PAX-festivaalit
Rauhanpuolustajat järjesti Helsingin kaupungin kulttuuriasiainkeskuksen tukemana PAX-festivaalin Helsingin Alppipuistossa 29.6. Festivaali oli osa eri järjestöjen yhteistä Alppipuiston kesä -tapahtumasarjaa. Ilmaiskonsertin ohjelmassa nostettiin esiin mukana olevien kansalaisjärjestöjen toimintaa. Suomalaisten esiintyjien lisäksi festivaalilla oli mukana vierailevia artisteja Venäjältä (Tsentr) ja Virosta (Merili Vabarik). Tampereella järjestettiin jo toisen kerran vastaava PAX-Näsinpuisto tapahtuma 18.8., tällä kertaa yhteistyössä paikallisen Elävän kulttuurin yhdistyksen kanssa. Pääesiintyjänä Tampereella oli Jaakko Laitinen ja Väärä raha. Molemmat tapahtumat olivat yleisömenestyksiä ja palaute niin osallistujilta kuin mukana olleilta kansalaisjärjestöiltä erinomainen.

Varparannan kesäakatemia, Joensuu 2.-4.8.
Joensuun rauhanryhmän järjestämässä Varparannan kesäakatemiassa Joensuussa pääteemoina olivat koulujen työskentelyrauha, josta alusti emeritusprofessori Rauni Räsänen, Lähi-itä, josta alustivat Karim Maiche ja irakilainen toimittaja Hussein al-Maadid. Professori Mikko Lehtonen kertoi monikulttuurisuudesta ja median vastuusta ja yliopistonlehtori Päivi Harinen harjoitetun politiikan yhteyksistä äärioikeistolaisuuteen ja muukalaiskammoon.

Loviisan Rauhanfoorumi
Rauhanpuolustajat oli mukana elokuun alussa kristillisen rauhanliikkeen toteuttaman Loviisan Rauhanfoorumin järjestelyissä ja vastasi osaltaan toritapahtuman käytännön järjestelyistä.

Hiroshima-päivä 6.8.
Hiroshima-päivä on Rauhanpuolustajien ydinaseriisuntakampanjoinnin valtakunnallinen toimintapäivä, jolloin tapahtumia järjestettiin muun muassa Kemissä, Raumalla, Lahdessa, Vantaalla ja Turussa, missä tapahtuma järjestettiin yhteistyössä tilaisuudessa 50-vuotistaivaltaan juhlineen Sadankomitean kanssa. Helsingissä ei järjestetty omaa tilaisuutta vaan osallistuttiin Rauhanliiton ja seurakuntayhtymän järjestämään Töölönlahden tapahtumaan.

Rauhan helmiä 17.8. Jyväskylässä
Perinteeksi muodostuneen rauhantapahtuman järjestämistä tukivat SAK:n Jyväskylän alueen paikallisjärjestö ry ja Jyväskylän kaupungin kulttuuripalvelut. Pääesiintyjänä oli laulaja-lauluntekijä Joose Keskitalo. Sateinen sää piti tapahtuman yleisömäärän vaatimattomana, mutta tunnelma oli erittäin lämmin.

Yhteistyöseminaari Pietarissa lokakuussa
Pietarin-matkan 10.-13.10. tutustumiskohteina olivat kätilöopisto ja alueellinen terveyskeskus. Vierailujen yhteydessä tavattiin myös terveydenhoitoalan ammattiliiton edustajia. Erikseen vierailtiin MPRA-ammattiliiton toimistolla. Pietarin rauhanneuvoston kanssa yhteistyössä järjestetyn seminaarin teemana oli Syyria ja Venäjän ulkopolitiikka, josta alusti Pietarin yliopiston apulaisprofessori Stanislav Tkachenko. Matkalla Pietariin pysähdyttiin myös viipurilaisella, muusikkojen perustamalla Kotsegarka (“pannuhuone”) -klubilla, jonka remonttia Rauhanpuolustajat tuki.

YK:n aseidenriisuntaviikko lokakuussa
Valtakunnallinen päätapahtuma järjestettiin yhteistyössä muiden rauhanjärjestöjen kanssa kulttuurikeskus Caisassa Helsingissä. Tapahtuman teemana oli aseeton rauhanturvaaminen, ja sen yhteydessä järjestetiin yhteistyössä Pandin (Taiteilijat rauhan puolesta) kanssa pienimuotoinen rauhankulkue ja toritapahtuma Rautatientorilla. Tampereella ja Turussa järjestettiin elokuvaillat, Kemissä oli kulkue ja yleisötilaisuus, jonka teemana oli Lähi-itä ja rauhan haasteet. Muilla paikkakunnilla oli pienimuotoisempia tapahtumia.

4. Tiedotustoiminta ja julkaisut
Erilaiset julkaisut ovat merkittävä osa Rauhanpuolustajien toimintaa. Tälläkin toiminnan saralla on aktiivisesti verkostoiduttu eri yhteistyötahojen kanssa.

Nettisivujen lisäksi Rauhanpuolustajilla on olemassa valtakunnallinen Pulut-sähköpostilista ja Facebookissa oma ryhmä, jolla on yli 900 seuraajaa. Molemmat ovat keskittyneet erityisesti tiedottamaan Rauhanpuolustajien ja muiden tahojen konkreettisesta rauhantoiminnasta.

Rauhan Puolesta -lehti
Rauhan Puolesta -lehti ilmestyi vuonna 2013 kuutena numerona, yhteensä 204 sivua asiaa rauhanliikkeen laajalta toimintakentältä. Yhteistyötä Into Kustannus Oy:n Le Monde diplomatique & Novaja Gazeta -lehden kanssa jatkettiin, eli Diplo ilmestyi Rauhan Puolesta -lehden liitteenä. Lehti postitettiin entiseen tapaan myös Työpaikkojen rauhantoimikunnan aktiiveille sekä mm. kansalaisjärjestöille, ammattillisten oppilaitosten, lukioiden ja ammattikorkeakoulujen oppilaskunnille, työttömien toimikunnille, tiedotusvälineille, vankiloille, vastaanottokeskuksille, kirjastoille ja kansanedustajille.

Lehden postitettu levikki oli vuonna 2013 noin 5 500. Painos oli 7000-8000 kpl. Valitettavasti veroviranomaiset katsoivat, että koska lehden painoksesta yli puolet menee muille kuin jäsenille, se todettiin arvonlisäverovelvolliseksi ja joutui maksamaan alv:n takautuvasti. Näin siitä huolimatta, että ei-jäsenille suunnattu osuus painoksesta -esimerkiksi kirjastoille, kansanedustajille ja kouluille – on täysin epäkaupallista toimintaa.

Yksi numero toteutettiin yhteistyössä Palestiina-foorumin ja Arabikansojen ystävyysseuran kanssa.

Pystykorva
Pystykorva on Rauhanpuolustajien ja Like Kustannuksen vuonna 1997 perustama yhteiskunnallisen kirjallisuuden sarja. Kirjasarjan tavoitteena on julkaista kirjoja, joita muut eivät julkaise – kirjoja, jotka kertovat meille myös epämukavia asioita ja kyseenalaistavat valtamedian maailmankuvaa. Kirjasarjassa ei kaihdeta ottamasta kantaa, mutta ei julisteta yhtä totuuttakaan. Pystykorvan julkaisupolitiikkaan kuuluu olennaisesti yhteistyö muiden kansalaisjärjestöjen kanssa.

Kirjanjulkaisutoiminta oli vuonna 2013 myös osa Rauhanpuolustajien kampanjointia eri teemoista. Kirjojen rinnalla järjestetään erilaisia tapahtumia. Muun muassa Liisa Liimatainen kiersi eri puolilla maata kertomassa kirjastaan. Ylen Kolmannen maailman puheenvuoroja -kirja juhlisti radio-ohjelman 25-vuotistaivalta seminaarissa Ylen tiloissa ja Tarja Tuovinen esiintyi muun muassa Helsingin kirjamessuilla.

Vuonna 2013 Pystykorva-sarjassa julkaistiin Rauhanpuolustajien tuottamina:

Liisa Liimatainen: Saudi-Arabian toiset kasvot
Tarja Tuovinen: Hikeä, kyyneleitä ja sideharsoa
Peik Johansson (toim.) : Kolmannen maailman puheenvuoroja

Näiden lisäksi Pystykorva-sarjassa julkaistiin myös Liken tuottamia teoksia.

Rauhanpuolustajat julkaisee lisäksi vuonna 1998 ensimmäisen kerran ilmestynyttä Solidaarisuuskalenteria. Kansalaisjärjestöjen ja -aktiivien tietopankkina mainetta niittänyt kalenteri lähetetään jäsenille osana jäsenetuja, minkä lisäksi se on myynnissä muun muassa kirja- ja maailmankaupoissa eri puolilla maata. Vuonna 2013 toteutetun vuoden 2014 kalenterin teemana oli Ollaan ihmisiksi. Vuonna 2013 tuotettiin myös Länsi-Sahara-seinäkalenteri vuodelle 2014 yhteistyössä Länsi-Saharan ystävät Suomessa ry:n kanssa.

Rauhanpuolustajat oli yhteistyössä Into Kustannuksen ja Rosebud Booksin kanssa mukana monissa tapahtumissa, muun muassa Helsingin ja Turun kirjamessuilla esitellen samalla toimintaansa.

Muu julkaisutoiminta
Painotuotteiden rinnalla myytiin muita tuotteita, kuten huppareita, PACE-rauhanlippuja, rintamerkkejä, heijastimia ja muistikirjoja. Uutena tuotteena toteutettiin yhdessä kuvataiteilijoiden kanssa sarja t-paitoja teemalla Ollaan ihmisiksi. Tavoitteena on sekä lisätä järjestön ja rauhanliikkeen teemojen yleistä näkyvyyttä ja tunnettavuutta että vahvistaa omaa varainhankintaa.

5. Työpaikkojen rauhantoimikunta
Työpaikkojen rauhantoimikunta toimii ammattiyhdistysaktiivien ja rauhanihmisten yhteisfoorumina. Tavoitteena on tuoda ammattiyhdistysliikkeen keskusteluun rauhan, solidaarisuuden, oikeudenmukaisuuden ja tasa-arvon kannalta kansallisesti ja kansainvälisesti tärkeitä asioita ja kiinnittää huomiota konkreettiseen toimintaan.

Työpaikkojen rauhantoimikunnan vuoden päätapahtuma oli Ay-väen rauhanpäivät 12.-13.1. Lappeenrannassa. Rauhanpäivien teemana oli Edunvalvontaa vai aatetta. Rauhanpäiville osallistui noin 180 ay-aktiivia ja siellä valittiin uusi 35-jäseninen toimikunta kaksivuotiskaudeksi. Toimikunta kokoontui neljä kertaa vuoden aikana. Toimikunnan kokoukset olivat myös seminaareja, joissa kuultiin asiantuntija-alustuksia ajankohtaisista aiheista. Vuoden 2013 kokouksissa Dan Koivulaakso alusti äärioikeistosta Suomessa, PAMin aluepäällikkö Niina Koivuniemi ulkomaalaisten tilanteesta työelämässä ja professori Heikki Patomäki tulevaisuuden politiikasta.

Pietarin seminaari- ja työpaikkavierailumatkalle osallistui 47 henkilöä.

Toimikunta ja sen aktiivit olivat mukana myös Rauhanpuolustajien muussa toiminnassa eri puolilla Suomea.

6. Rauhanrahasto
Rauhanrahasto on Rauhanpuolustajien solidaarisuustoiminnan ja taloudellisen avun kanava yhteistyökumppaneille. Rauhanrahastolla ei ole tällä hetkellä käynnissä kokonaisvaltaisia hankkeita.

Vuonna 2013 Rauhanrahaston varoilla kustannettiin kolmen suomalaislääkärin matkat neljän viikon työskentelyyn länsisaharalaisten pakolaisleireille Algeriaan.

7. Yhteisöjäsenyydet
Rauhanpuolustajat on Kepan, Rauhankasvatusinstituutin, Kehys ry:n ja Maailma.netin jäsenjärjestö. Lisäksi järjestö on mukana Rauhan ja turvallisuuden tutkimusverkosto SaferGlobe Finlandissa.

Rauhanpuolustajat on, yhdessä yhdeksän muun suomalaisen kansalaisjärjestön kanssa, vuonna 1998 perustetun Kansalaisjärjestöjen ihmisoikeussäätiön perustajajäsen. Säätiön tarkoituksena on tukea kolmannen maailman maissa tapahtuvaa ihmisoikeustyötä. Rauhanpuolustajilla on edustaja säätiön hallituksessa.

Kansainvälisistä rauhanjärjestöistä Rauhanpuolustajat on jäsenenä IPB:ssä (International Peace Bureau) sekä tarkkailijana WPC:ssä (World Peace Council). Johtokunnan jäsen Stig Lång osallistui IPB:n triennaaliin Tukholmassa 13.-15.9. ja Juha-Pekka Väisänen WPC:n Euroopan alueen konferenssiin Lissabonissa 30.5.-2.6.

Rauhanpuolustajat on osakkaana Voima-lehteä julkaisevassa Voima Kustannus Oy:ssa ja Le Monde diplomatique & Novaja Gazeta -lehteä ja kirjoja julkaisevassa Into Kustannus Oy:ssa. Toiminnanjohtaja Teemu Matinpuro oli yhtiöiden hallituksen jäsen.

8. Talous ja organisaatio
Rauhanpuolustajien talouden selkärangan muodostivat jäsenmaksutulot, tukimaksut ja opetusministeriön myöntämä valtionapu toimintaan. Vuonna 2013 saatiin myös erillisavustukset ulkoministeriöltä Serbia-kirjan toimittamiseen ja turkkilaisen ihmisoikeus- ja sananvapausdelegaation Suomen-vierailuun. Rauhan Puolesta -lehdelle myönnettiin kulttuuri- ja mielipidelehtiavustusta. Järjestön talous on tasapainossa, vaikka takautuvasti maksuun tulleet Rauhan Puolesta -lehden alv-maksut rasittivatkin sitä.

Keskustoimisto sijaitsee Helsingissä (Hämeentie 48, 00500 Helsinki). Vakinaisessa työsuhteessa Helsingissä oli kolme täysiaikaista työntekijää ja yksi osa-aikainen. Alueelliset, vapaaehtoistoiminnan varassa toimivat toimistot ovat Kotkassa, Turussa ja Porissa. Tampereen-toimistolla oli palkattuna puolipäiväinen työntekijä. Lisäksi säännöllistä paikallistoimintaa oli muun muassa Vantaalla, Uudessakaupungissa, Lahdessa ja Joensuussa.

Johtokunta kokoontui päätösvaltaisena neljä kertaa vuoden aikana.

Rauhanpuolustajien johtokunta:

Markku Kangaspuro, puheenjohtaja, Helsinki
Kirsti Era, varapuheenjohtaja, Joensuu

Jäsenet:

Leena Ikävalko-Kurittu, Jyväskylä
Tarja Jalovaara, Tampere
Jussi Lilja, Helsinki
Stig Lång, Turku
Karim Maiche, Akaa
Teemu Matinpuro, Helsinki
Anna-Liisa Karpov, Turku
Raimo Parviainen, Tampere
Tanja Pelttari, Porvoo
Jouni Sirén, Tampere
Tapio Solala, Pori
Kerstin Tuomaala, Kemi
Tanja Virtanen, Rauma
Juha-Pekka Väisänen, Helsinki
Esa Ylikoski, Helsinki

Ollaan ihmisiksi