Aihearkisto: Ajankohtaista

Kovat piipussa juhannusviikolla

raimopesonen-683x1024_2Suomalaiseen politiikan perinteeseen kuuluu kyseenalaisten päätösten ja uutisten ajoittaminen juhannusviikolle: koko maa menee kiinni ja lomien painaessa päälle taustat jäävät tuoreeltaan penkomatta – elokuussa aiheet taas ovat julkisuuden kannalta jo vanhoja.
Käytäntö palasi mieleen kahta Yle.fi:n etusivulle 20.6. nostettua turvallisuuspolitiikkaa käsittelevää uutista lukiessa. Ensimmäisen mukaan HX-hävittäjähanke tuo Suomeen rahaa ja työpaikkoja, ja toisessa ”ulkopolitiikan vaikuttajat” ilmoittavat  tähänastisen sotilasyhteistyön Naton ja länsimaiden kanssa vieneen Suomen liittoutumattomuudelta uskottavuuden, minkä vuoksi Suomen pitäisi liittyä Natoon.

Kumpikin juttu on luonteeltaan sellainen, että niille toivoisi laajaa ja perinpohjaista käsittelyä käsittelyä julkisuudessa.

Hävittäjäuutisen otsikosta löytyvä väite siitä, että hankinta toisi Suomeen rahaa, asettuu melko outoon valoon Ylen aiempaa uutista luettaessa: sen mukaan HX-hankinnan elinkaarikustannukset ovat 20–30 miljardin euron suuruusluokkaa. Valtiovarainministeri Petteri Orpo on jo puhunut hankinnan aiheuttamasta lisävelkaantumisesta ja sen myötä tarpeesta jatkaa ”nihilististä” eli valtion muita menoja leikkaavaa politiikkaa.

1990-luvulla tehdyn Hornet-hankinnan peruja voidaan odottaa, että koneet hankitaan mahdollisimman vähän varusteltuina, jotta pysyttäisiin budjetissa, ja sen jälkeen selitetään lisäinvestoinnit asejärjestelmiin välttämättömiksi – muuten kalliit koneet seisovat tyhjän pantteina.

Jos hävittäjähankinta tosiaan toisi Suomeen Ylen mainitsemia työpaikkoja ja rahaa, koneita kannattaisi varmaan hankkia saman tien muutamia satoja nyt esillä olevan kuudenkymmenen asemesta. Hankintoja ohjaa kuitenkin toisenlainen matematiikka. Hornet-kauppojen yhteydessä puhuttiin sitoutumisesta ”100 prosentin vastakauppoihin”. Tätä mielikuvaa tarvittiin perustelemaan kallista asekauppaa ankarasta talouskriisistä toipuvassa maassa. Samalla mielikuvalla näytetään ratsastettavan edelleen, vaikka Suomella ei EU-jäsenenä ole päätösvaltaa tuollaisten vastakauppojen vaatimiseen.

Hornetien kohdalla vastakaupoissa sovellettiin erilaisia kertoimia: tiettyjen alojen vientikauppojen arvo laskettiin moninkertaisena todelliseen verrattuna, ja mukaan otettiin myös kauppoja, jotka olisivat toteutuneet joka tapauksessa. Näin vastakauppavelvoite saatiin nimellisesti täytettyä.

Nyt korostetaan Suomeen hävittäjien huollon ja kokoonpanon seurauksena mahdollisesti syntyviä työpaikkoja (joiden hintalappu on tosin kymmeniä miljardeja). Tämä menetelmä on vanha ja hyväksi havaittu aseteollisuuden lobbauskeino: joidenkin amerikkalaisten taistelukoneiden osia valmistetaan useissa kymmenissä osavaltioissa. Näin päätökset liittovaltion jättimäisistä asekaupoista voidaan esittää osavaltiotason työllisyydestä huolehtimisena. Samaa menetelmää sovelletaan toki europpalaisessakin asebisneksessä.

Jos kysyy roomalaisittain cui bono, eli kuka hyötyy, kuvio on varsin selvä. Asekauppiaiden intressi on myydä mahdollisimman paljon aseita, ja armeijat taas pyrkivät organisaatioina varmistamaan itselleen mahdollisimman paljon rahaa ja vaikutusvaltaa. HX-hävittäjähankinnassa asekauppiaiden, heidän lobbareikseen palkattujen suomalaisten evp-upseerien ja armeijan edut käyvät yksiin.

Tässä kuviossa Yle on toiminut välillä melko puhtaana myynninedistämiskanavana, vaikka on julkaissut myös journalistisesti kiitettävän korkeatasoista materiaalia, kuten yhdessä STT:n kanssa laaditun artikkelin puolustushallinnon mielikuvavaikuttamisesta kansalaismielipiteeseen. Jutun mukaan puolustushallinnon tavoitteisiin kuuluu muun muassa se, että ”kansalaiset ja poliitikot eivät kiinnitä muuta lisärahoituskeskustelua tuleviin hävittäjä- ja taistelualushankintoihin. (Ne on puolustusvoimien mukaan nähtävä erillisinä hankkeina.)”

Omanlaisestaan informaatiovaikuttamisesta on siis kysymys, ja kun se kohdistuu asevoimien taholta kansalaismielipiteeseen ja politiikkaan, asian suhteen on syytä olla valveilla.

Jos aseteollisuuden ja asevoimien yhteislobbaus noudattaakin HX-hankkeessa jo vakiintuneita askelmerkkejä, samaa voi todeta myös Ylen uutisoimasta suomalais-ruotsalaisen ”ulkopolitiikan vaikuttajien” ryhmän ulostulosta. Naton kannattajat puhuvat siitä, kuinka turvallisuuspolitiikassa jo tehdyt muutokset tuovat Suomen kannettavaksi liittoutumisen riskit (joiden olemassaolon he siis vihdoin myöntävät) ilman turvatakuita. Kun turvallisuuspolitiikkaa hivutettiin nykyiseen suuntaansa, nuo samat tahot kielsivät sekä muutoksen että sen riskit. Epäselväksi jää, miksi kaiken tuon jälkeen pitäisi uskoa heidän vakuutustaan siitä, että Nato-jäsenyys ei aiheuta Suomelle lisää riskejä nykyiseen tilanteeseen verrattuna.

Kirjoitin vuonna 2016 julkaistussa teoksessa Viholliskuvien paluu seuraavaa:

”Suomen nykyisen Nato-suhteen legitimiteetti eli sen nauttima hyväksyntä ja oikeutus ei kuitenkaan pohjaudu kansalaisten sille vaaliuurnilla antamaan valtakirjaan, vaan kyse on lähinnä  jo  tapahtuneen toteamisesta. Tilanne ei  ole  sinänsä ainutlaatuinen, vastaavalla tavalla on Suomessa junailtu muun muassa euron käyttöönotto. Myös nyt USA:n kanssa tehtävän sotilasyhteistyön oikeutus lepää sen varassa, että tilanne on ensin johdateltu nykyisenkaltaiseksi  ja sitten todettu tapahtunut. Looginen askel eteenpäin voisi olla se, että liittoutumisen katsotaan olevan tapahtunut tosiasia, jonka jälkeen voidaankin ilmoittaa, että ”liittoutumisesta on tullut legitiimi osa Suomen turvallisuuspolitiikkaa.”

Vaikka Jaakonsaaren, Himasen ja kumppaneiden ulostulo ei yllättävä olekaan, se pitää sisällää useampiakin kiinnostavia näkökulmia. Suomen Nato-jäsenyyden kannatus on vähäistä, mutta suoran sotilaallisen USA-yhteistyön syventäminen on kyselyjen perusteella kohdannut vähemmän vastustusta. Kun Jaakonsaari ja Himanen nyt ilmoittavat tämän yhteistyön tuottaneen Suomelle sotilasliittoon kuulumisen varjopuolet, on kysyttävä, onko suomalaisille kerrottu olennaisia asioita siitä, millaista yhteistyötä Nato-maiden kanssa on oikein tehty.

Samaa kysyi UPIn tutkija Charly Salonius-Pasternak jo vuonna 2014 julkaistussa kommenttipaperissa ”Kriisinhallinnan aikakausi Natossa päättyy: Muutokset horjuttavat Suomen aitaa”, jossa hän kirjoittaa: ”Muutos voi uhata puolueiden ja puolustusvoimien sisäpoliittisista syistä johtuvaa hiljaisuutta siitä, minkälaista yhteistyötä Suomi on viime vuosikymmenen aikana Naton kanssa tehnyt. Asiaan vihkiytyneeltä johdolta vaaditaankin aiempaa avoimempaa puhetta Natosta ja sen roolista Suomen puolustuksessa.”

Jaakonsaaren ja Himasen ulostuloa voi pitää kiinnostavana myös ajoituksen suhteen: Natoa johtavan Yhdysvaltojen toiminta on viime aikoina saanut – myönteisiä muotoiluja käyttäen – entistä rohkeampia ja fantastisempia sävyjä. Epäselväksi jää, onko juuri nyt ilmoille kajatutetussa vaatimuksessa Nato-jäsenyydestä kyse yhden sukupolven henkisten arpien parantelusta. Kysymys suoran sotilasyhteistyön merkityksestä ja todellisesta luonteesta on kuitenkin ajankohtainen, ja siihen on syytä palata.

ASEVARUSTELU PYSÄYTETTÄVÄ POHJOLASSA

Joukko pohjoismaisia rauhanjärjestöjä julkisti tänään laajan kannanoton Pohjolan turvallisuuspoliittisesta tilanteesta. Rauhanpuolustajat jakaa järjestöjen huolen alueen asevarustelukierteestä ja sodan uhasta ja julkaisee kannanoton kokonaisuudessaan. Kannanotossa kerrataan kattavasti ne erityisesti USA- ja Nato-johtoiset toimet, jotka lisäävät jännitteitä Suomen lähialueilla. Rauhanpuolustajat ei kuulu kannanoton laatijoihin.
Kuten kannanotossa todetaan, nyt tarvitaan kipeästi kilpavarustelukierteen katkaisemista ja vastakkainasettelun sijaan diplomaattisia neuvotteluja alueen sotilaallisten jännitteiden purkamiseksi. Aseisiin sijoitetut varat tulisi suunnata todellisten koko ihmiskuntaa uhkaavien ongelmien kuten ilmastonmuutoksen torjuntaan ja inhimillisen turvallisuuden lisäämiseen hyvinvointivaltioita kehittäen.

* * *

ASEVARUSTELU PYSÄYTETTÄVÄ POHJOLASSA
Rauhaa rakennetaan rauhanomaisin keinoin

Sodan vaara kasvaa Pohjolassa samalla kun asevarustelu kiihtyy Naton johdolla, jonka päätökset puolustusministerikokouksessa marraskuussa 2017 uhkaavat vakavasti alueen rauhantilaa.

Nato perustaa kaksi uutta komentokeskusta Eurooppaan

Atlanttinen keskus perustetaan, jotta Nato voisi valvoa ja hallita Atlanttia ja Arktista. Norjaan perustetaan USA:n laivastotukikohtia. Ryggen lentokenttä Mossin lähellä varustetaan Naton lentotukikohdaksi selkkauksen varalta. Islannissa Keflavikista tuli USA:n sotilastukikohta 2016.

Logistinen keskus, jonka tehtävänä on tarkastella Euroopan infrastruktuuria sotilaallisesta näkökulmasta ja mahdollistaa joukkojen siirrot eri puolilla Eurooppaa. Yhteistyössä EU:n kanssa liikenneväylät, energiaverkostot, tietoverkot ja lainsäädäntö mukautetaan sotatila huomioon ottaen. USA:n sotilaiden läsnäolo Arlandan lentokentällä Ruotsissa on esimerkki tästä kehityksestä.

Nato-yhteistyö on johtanut suuriin muutoksiin puolustuspolitiikassa

Norja, Tanska ja Islanti ovat olleet Naton jäseniä vuodesta 1949. Suomi ja Ruotsi liittyivät vuonna 1994 Naton rauhankumppanuusohjelmaan. Suomi allekirjoitti vuonna 2014 isäntämaasopimuksen Naton kanssa. Ruotsin eduskunta puolestaan ratifioi isäntämaasopimuksen toukokuussa 2016 kansalaisten laajasta vastarinnasta huolimatta.

Nato on laajentanut toimintaansa viime vuosina sekä pohjoisen että idän suuntaan, ja on jo aivan lähellä Venäjän rajaa. Tämä kehitys lisää jännitystä ja sodan vaaraa Venäjän kanssa.

Pohjoismaisen sotilaallisen yhteistyön verkostoilla – Nordefco (Nordic Defence Cooperation), NB8 (Pohjoismaiden ja Baltian maiden yhteistyö) sekä Northern Group (jossa on mukana Pohjoismaat, Britannia, Saksa, Puola ja Alankomaat) – on kasvava rooli Suomen ja Ruotsin lähentymisessä Natoon.

Pohjoismaita ei enää voi pitää rauhan valtioina. Asevarustelu Pohjolassa ja yhteistyö Naton kanssa lisäävät sodan vaaraa.

Pysyviä tukikohtia Pohjolaan

Pysyvien tukikohtien perustamiseksi Norjaan on otettu ensi askeleet. 300 USA:n merisotilasta on sijoitettu Vaernesiin Trondheimin lähelle ja toinen tukikohta on perusteilla Tromssan Setermoeniin.
Norjaan varastoidaan suurta määrää sotilaskalustoa amerikkalaisia varten. Kalusto on varastoitu isoihin tunturiluoliin Tröndelagissa ja Andröyan, Solan, Bodön, Evenesin ja Bardufossin lentokenttien läheisyyteen.
Norjaan on lisäksi perustettu pysyviä harjoitusleirejä brittiläisiä sotilaita varten. USA:n tukikohta Islannin Kefklavikissa nykyaikaistetaan.

F-35-hävittäjät ja ydinaseet

Ensimmäiset F-35-hävittäjät ovat saapuneet Norjaan ja ovat saaneet tukikohdan Tröndelagin Örlandetissa. Muutaman vuoden kuluttua samanlaisia hävittäjiä sijoitetaan Tanskaan Saksan rajan läheisyyteen. Suomi harkitsee F-35-hävittäjien hankintaa.

Näillä lentokoneilla Pohjola on saanut hyökkäysaseen, joka voi kuljettaa ydinaseita ja risteilyohjuksia. Koneiden lentosäde mahdollistaa sen, että ne yltävät kohteisiin syvälle Venäjälle. F-35-hävittäjät muodostavat osan USA-johtoista Nato-lennostoa. Miljardien eurojen kustannukset ovat poissa hyvinvointibudjeteista.

Ydinaseita päivitetään valtavin kustannuksin USA:ssa, Venäjällä ja Britanniassa. Presidentti Trump ohjeisti puolustusministeri Mattista tammikuussa 2017 Nuclear Posture Review’ta (NPR) varten. Tätä voidaan pitää maailman vaarallisimpana asiakirjana, joka madaltaa ydinaseiden käyttökynnystä. Nyt ydinaseiden todellisesta käyttömahdollisuudesta puhutaan avoimesti sekä USA:ssa että Venäjällä.

Yhdysvaltojen ja Naton ohjuspuolustusta integroidaan osaksi Pohjolan sotilasjärjestelmiä

Norjan Vardöön todennäköisesti vuoteen 2020 mennessä valmistuva Globus 3 -tutka tekee Pohjolasta tärkeän osan Naton ohjuspuolustusjärjestelmää. Sen kautta Pohjola saa johtavan roolin. Pohjoismaiden sopimukset Naton kanssa marraskuussa 2017 merkitsevät, että myös Suomen ja Ruotsin tiedustelumateriaali on Naton käytettävissä.

Itämeren ja Baltian maiden militarisointi

Itämeren alueen militarisointi tapahtuu monin tavoin. Vuodesta 2009 lähtien USA/Nato sekä Suomi ja Ruotsi ovat järjestäneet lentosotaharjoituksia Viron, Liettuan ja Latvian yllä sekä laivastoharjoituksia Itämerellä. Ruotsi on perustanut sotilastukikohdan Gotlantiin ja Suomessa Ahvenanmaan historiallista demilitarisointia kyseenalaistetaan julkisuudessa. Tanska suunnittelee uutta tiedusteluasemaa Bornholmiin. Norjan Hönefossissa on merkittävä keskus, josta käsin valvotaan puheluita ja sosiaalista mediaa.

Tanskan puolustussuunnitelmassa vuosille 2018–2023 uudelleenvarustautuminen on suunnattu Itämeren, Baltian maiden ja Venäjän suuntaan. Sotilasbudjettia on tarkoitus kasvattaa 20 prosentilla (12,3 miljardilla Tanskan kruunulla) seuraavan kuuden vuoden aikana. Osa tästä on F-35-hävittäjien hankintaa. Tanskalaiset sotalaivat varustetaan ohjuksilla ja tutkilla sekä pidemmän päälle mahdollisesti myös ydinkärjin varustetuilla ohjuksilla. Miehittämättömät lennokit kuuluvat myös suunnitelmiin.

Nato on perustamassa 4 000 sotilaan sotajoukot Baltian maihin. Tanska on nimetty paikaksi, johon Nato-joukot kokoontuvat, mikäli sota Venäjän kanssa syttyy. Tätä varten perustetaan 20 000 sotilaan vahvuinen osasto turvaamaan logistiikkaa.

Tanska on ampunut avaruuteen satelliitin, jonka tehtävä on valvoa aluksia ja lentoliikennettä Arktiksessa. Tanskalaisia sotilaita on tarkoitus sijoittaa pysyvästi Viroon tämän vuoden aikana.

Suomi ja Ruotsi lisäävät yhteistyötä USA:n ja Naton kanssa

Kuten mainittua Suomi ja Ruotsi ovat solmineet isäntämaasopimukset Naton kanssa. Tämä tarkoittaa että isäntämaan kutsun saatuaan Nato voi harjoitella sotaa näissä maissa sekä uhata sodalla tai käydä sotaa kolmatta maata vastaan näiden maiden alueelta käsin. Suomi on kutsunut Yhdysvallat osallistumaan vuonna 2021 järjestettävään sotaharjoitukseen, joka tulee olemaan suurin koskaan Suomessa järjestetty harjoitus.

Maat ovat vuodesta 2013 lähtien joka toinen vuosi osallistuneet Arctic Challenge Exercise -nimiseen Naton lentosotaharjoitukseen. Ruotsin isäntämaasopimusta käytetään sotaharjoituksiin Nato-maiden kanssa. Tähän asti suurimpaan sotaharjoitukseen Ruotsissa – Aurora 17 – osallistuivat myös USA, Suomi, Norja, Ranska, Tanska, Viro ja Liettua.

Vuonna 2014 Suomi ja Ruotsi yhdessä Georgian, Jordanian ja Australian kanssa liitettiin Enhanced Opprtunities Program -nimiseen ohjelmaan (EOP). Se merkitsee oikeutta osallistua Naton huippukokouksiin.

Suomi ja Nato ovat aloittaneet laajan turvallisuusyhteistyön. Lokakuussa 2017 Jens Stoltenberg avasi Suomessa keskuksen kyberuhkia vastaan (www.hybridcoe.fi).

Ruotsi tekee yhteistyötä Riiassa olevan StratComin kanssa (Nato Strategic Communication Centre of Excellence). On selvää ketä pidetään vihollisena. Tämä on aivan eri asia kuin se mitä tiedämme hyvästä kofliktinhallinnasta.

11.12.2017 EU:n neuvosto päätti perustaa hankkeen puolustusalan pysyvästä rakenteellisesta yhteistyöstä (Permanent Structured Cooperation – PESCO). Tarkoitus on yhdessä kehittää puolustusvalmiutta ja rahoittaa yhteisiä projekteja. Maat sitoutuvat asevarusteluun. PESCO vaikuttaa suuresti EU:n militarisointiin. 25 EU:n jäsenvaltiota, mukaan lukien Suomi ja Ruotsi, osallistuu. Tanskalla on poikkeuslupa olla osallistumatta EU:n yhteistyöhön, eikä se sen takia osallistu. Norja ei ole EU:n jäsen, mutta kuuluu Natoon.

Rakenteelliseen yhteistyöhön kuuluu, että jokainen jäsenvaltio tekee yhteistyöehdotuksia. Ruotsi tarjoaa Vidselin testi- ja arviointikeskuksen käyttöä Vidselissä. Tämä tulee johtamaan siihen, että yhä useammat maat testaavat aseita ja niiden joukot harjoittelevat Norrbottenissa.

Vidselin testausalue NEAT (North European Aerospace Test range) sijaitsee Norrbottenissa. Se on Euroopan suurin testausalue uusille asejärjestelmille, miehittämättömille lennokeille, hävittäjille ja satelliiteista ohjattaville raketeille. Tällä alueella Israel ja USA ovat kehittäneet avaruudesta käsin ohjattuja asejärjestelmiään, esimerkiksi miehittämättömiä lennokkeja, joita Israel on käyttänyt hyökätessään Gazaan. Alueella on käyty suuri määrä sotaharjoituksia kymmenen viime vuoden aikana.

Maailman suurin sateliittien signaalien vastaanottoasema Esrange sijaitsee lähellä Kiirunaa. Se tuottaa kuvamateriaalia strategisista alueista länsiliittoutuman sotilasviranomaisille. Kiirunassa on toinen kahdesta satelliitteja varten perustetusta Galileo-asemasta, jotka kuuntelevat satelliittisignaaleja ja vastauksia maa-asemilta.

Ruotsin Lerkilissä on Yhdysvaltojen ja Britannian jälkeen maailman kolmanneksi suurin tiedusteluasema.

Hyödynnetään tietoja kofliktien syistä ja dynamiikasta

Tänä päivänä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa hallitsee valta-ajattelu. Valtiot käyttävät uhkaa, pelottelua ja erilaisia väkivallan muotoja saavuttaakseen lyhytnäköisiä, kansallisia päämääriään. Lopputulema voi olla, että kaiken tuhoaa ydinsota. Kuitenkin on olemassa tietoja ja taitoja, joita ei hyödynnetä. Ne muodostavat YK:n peruskirjan ja diplomaattisen sovittelun perustan. Kysymys on siitä, että ristiriidat analysoidaan kaikkien osapuolten näkökulmista, ei uhkina vaan yhteisinä ongelmina, jotka tulee ratkaista kaikkia kunnioittaen. On tärkeää, että vältetään turhaa vastakkainasettelua. Tulee ehkäistä viholliskuvien muodostumista.

Ihmisten pelot mahdollistavat asevarustelun. Asevarustelusta seuraa kilpavarustelu, josta seuraa valtavan kallis ja pelkoa lisäävä kierre. Me suosittelemme vuoropuhelua joka tasolla, taloudellista ja kulttuurivaihtoa sekä diplomatiaa, jotka ottavat huomioon kaikkien valtioiden ja kansojen tarpeita: ”yhteistä inhimillistä turvallisuutta”.

Hyödyntäkää hyvän konfliktiratkaisun kokemusten antamia taitoja ja tietoja! Pitäkää kunniassa YK:n peruskirja, jonka ovat allekirjoittaneet kaikki alueella vaikuttavat valtiot. Peruskirjassa kannustetaan rauhanomaisten keinojen käyttöön konfliktiratkaisuissa. Sota on kielletty, paitsi puolustuksena hyökkääjiä vastaan. Voimavarat tarvitaan ihmisten hyvinvointiin, ei sotaan eikä tuhoon. Sodat johtavat pakolaisvirtoihin, kärsimykseen ja uusiin konflikteihin.

Vastustetaan asevarustelua Pohjolassa Trident Juncture -sotaharjoituksen aikana

Norja on suuren Nato-johtoisen sotaharjoituksen Trident Juncture 18:n isäntämaa. Siihen osallistuu 35 000 sotilasta 30 maasta, 150 hävittäjää ja 70 sota-alusta.

Harjoitus tapahtuu paitsi Norjassa myös Ruotsissa, Suomessa, Islannissa ja Itämerellä. Skenaariona on Venäjän hyökkäys Pohjoismaihin. Meidän tulee yhdessä vastustaa Naton sotavalmisteluja. Meidän täytyy yhdessä osoittaa mieltä harjoituksia ja asevarustelua vastaan. Asevarustelua, joka uhkaa kaikkia mielettömällä ydinsodalla ja joka tapahtuu kansojen hyvinvoinnin kustannuksella.

Me tuemme myös kehoitusta osoittaa mieltä kaikissa Euroopan pääkaupungeissa Naton huippukokouksen aikana 11.7.2018.

Allekirjoittaneet 21.6.2018:

Tanska:

Tid til fred – aktiv mod krigwww.tidtilfred.nu

Århus mod Krig og Terrorwww.facebook.com/aarhusmodkrigogterror

Stop terrorkrigen – Ud af NATOwww.facebook.com/stop.terrorkrigen.dk

Fredsvagtenfredsvagt.dk/

Kunstnere for fredwww.kunstnereforfred.dk

Kvindernes Internationale Liga for Fred og Frihedwww.kvindefredsliga.dk

Fredsministerium – www.fredsministerium.dk

Aldrig mere krig www.aldrigmerekrig.dk

 

Ruotsi:

Nej till NATO Sverigewww.nejtillnato.se

Fredsrörelsen på Orust – www.folkrorelsen-pa-orust.se

Sveriges Fredsrådwww.frednu.se

Katarinauppropetwww.katarinauppropet.se

Föreningen Nej till Nato, Helsingborg

Kvinnor för Fredwww.kvinnorforfred.se

Kvinnor för Fred i Sundsvall, kontakt Ulrika Hådén

Svenska Kvinnors Vänsterförbund – www.svenskakvinnorsvansterforbund.se

Fredens Hus Göteborg – www.laraforfred.se

Stockholmsavdelningen av föreningen Folket i Bild Kulturfront fib.se

Svenska Freds, Göteborgwww.svenskafreds.se/goteborg

IKFF, Göteborgskretsen, www.goteborg.ikff.se

Aktivister för fred,aktivisterforfred.wordpress.com

 

Norja:

Stopp NATOantikrig.org/stopp-nato/

Norge ut av NATOnorgeutavnato.no/

Internasjonal kvinneliga for fred og frihet i Norgewww.ikff.no

 

Suomi:

Amandamaji rf, Helsingforswww.naisetrauhanpuolesta.org

Kvinnor mot Atomkraft, Helsingforswww.naisetrauhanpuolesta.org

Kvinnor för fred – Naiset rauhan puolesta

Suomen Rauhanpuolustajain Lpin piirijärjestö r.y. (Fredskämparnas i Finland Lapplands distriktsorganistaion rf)

Suomen aseviennistä 2017 neljännes sotaa Lähi-idässä käyviin maihin

Puolustusministeriön tänään 7.6.2018 julkistaman puolustustarvikkeiden vientivalvontaraportin mukaan noin 26 % Suomen aseviennistä suuntautui vuonna 2017 Lähi-idässä sotaa käyviin maihin. Lukuun sisältyy puolustustarvikevienti Jemenin sotaan osallistuviin Saudi-Arabiaan (4,99 %) ja Arabiemiraatteihin (8,37 %).

YK:n humanitaaristen asioiden koordinointitoimiston johtajan Mark Lowcockin mukaan Jemenissä on humanitaarinen hätätila, josta voi muodostua 50 vuoteen historian pahin katastrofi. Puolustustarvikevienti heinäkuusta 2016 lähtien poikkeustilassa olevaan Turkkiin, joka on Itä-Turkissa ja Irakin puolelle ulottuvassa sodassa kurdeja vastaan sekä myös suoraan sekaantunut Syyrian sotaan, oli lähes 13 % kokonaisviennistä. Israeliin suuntautunut vienti oli vain 0,10 % ja koski suojautumisvarusteita.

Rauhanpuolustajat vaatii puolustustarvikekaupan ehtojen tiukentamista siten, että asevienti Lähi-itään tulisi kieltää ennaltaehkäisevästi kokonaisuudessaan eikä pelkästään nyt sotaa käyviin maihin. Sodankäynnin lisäksi kaikkien näiden maiden hallitukset syyllistyvät jatkuviin ja räikeisiin ihmisoikeusloukkauksiin. Pohjoismaista Norja kielsi aseviennin Arabiemiraatteihin viitaten sen osallistumiseen Jemenin sotaan. Saksa puolestaan on keskeyttänyt kaiken aseviennin sotaan osallistuviin maihin, ja huhtikuussa käsittelyyn on tullut lakiesitys, joka tiukentaisi asevientisäädöksiä ja kieltäisi aseviennin myös Turkkiin.

Suomen puolustustarvikeviennin kokonaisarvo oli vuonna hieman ylil 106 miljoonaa euroa.

Rauhanpuolustajat: Ukrainan sodan osapuolet painostettava tulitaukoon

Sunnuntaina 3.6.2018 pidettiin Suomen Rauhanpuolustajien joka toinen vuosi järjestettävä sääntömääräinen yleiskokous, jossa muun muassa valittiin järjestölle uusi johtokunta (katso kokoonpano alempaa).
Yleiskokous myös julkaisi Ukrainan sotaa koskevan kannanoton.

Ukrainan sodan osapuolet painostettava tulitaukoon

Itä-Ukrainan tulitauon noudattamista tarkkaileva Etyjin Ukrainan tarkkailumissio raportoi jatkuvista tulitaukorikkomuksia. Niihin syyllistyvät molemmat osapuolet vain aloittajan vaihdellessa. Sopimusta raskaiden aseiden vetämisestä kauemmas konfliktialueelta ei noudateta eikä siviilien humanitaarisia oikeuksia kunnioiteta.
Tulituksen lopettaminen ja raskaan aseistuksen vetäminen alueelta ovat perusedellytykset Minskin sopimusten toteutukselle. Vuonna 2014 Kiovassa tapahtuneesta vallanvaihdosta ja Krimin laittomasta valtauksesta lähtien jatkuneessa konfliktissa on menehtynyt yli 10 000 ihmistä, haavoittuneita on kymmeniä tuhansia ja yli miljoona ukrainalaista on paennut kotiseudultaan.

Eritoten vanhuksilta ja lapsiperheiltä puuttuvat sekä niin sanottujen tasavaltojen että Ukrainan kontrolloimalla konfliktialueella usein toimeentulo, terveydenhuolto, elintarvikkeet, sähkö ja jopa juomavesi. Tulitauko on välttämätön myös tästä syystä. Molemmat puolet häiritsevät ja yrittävät usein estää humanitaarisen avun toimittamista. Myös edellytykset totuudenmukaiseen tiedottamiseen kärsivät painostuksesta ja pidätyksistä, ja kansalaisiin kohdistetaan räikeää propagandaa. Tämä yhdessä vaikeitten sosiaalisten ongelmien kanssa ruokkii nationalismia ja väkivaltaisuutta ja on osaltaan johtanut myös rasistisiin hyökkäyksiin romanien leireihin ja vandalismiin synagogia ja juutalaisten hautoja vastaan muun muassa Kiovassa ja Lvivissä.

Konfliktin osapuolet on saatava noudattamaan tulitaukoa, jonka jälkeen kansainvälisen yhteisön on tuettava riittävällä panostuksella demokraattisten ja sosiaalisten oikeuksien palauttamista koko Itä-Ukrainan alueelle. Krimin asemasta ja sen asukkaiden oikeuksien turvaamisesta on käynnistettävä erilliset keskustelut.

Kansallisen sovinnon rakentamisen edellytyksenä on konfliktin ja sotimisen aikana tapahtuneiden rikosten, kuten Odessassa ammattiyhdistystalon tulipalossa 48 ja katutaisteluissa ja ammuskelussa kuusi kuolonuhria vaatineen verilöylyn puolueeton selvittäminen.

Rauhanpuolustajien johtokunta 2018–2019:

Markku Kangaspuro,  puheenjohtaja
Kirsti Era,  varapuheenjohtaja
Jouni Siren,  varapuheenjohtaja

Johtokunta:

Juuso Aalto
Markku Alin
Maria Hukkamäki
Mervi Grönfors
Keijo Hiltunen
Tarja Jalovaara
Olavi E. Kokkkonen
Antti Kurko
Juhani Lilja
Karim Maiche
Teemu Matinpuro
Tanja Pelttari
Tapio Solala
Tuula Sykkö
Jari Tamminen

Rauhanpuolustajat: Asekauppa ja aseteknologinen yhteistyö Israelin kanssa lopetettava

muistokulkue palestiinaSuomen Rauhanpuolustajat vaatii asekaupan ja kaiken aseteknologisen yhteistyön lopettamista Israelin kanssa

Rauhanpuolustajat järjestää Helsingissä yhteistyössä Icahd Finlandin, Students for Justice in Palestine – Helsingin, Vihreiden Nuorten ja Vasemmistonuorten kanssa perjantaina 1.6. muistokulkueen viime viikkoina Israelin suorittamissa verilöylyissä kuolleiden palestiinalaissiviilien muistoksi.

Rauhanpuolustajat vaatii hallitusta lopettamaan Israelin ja Suomen välisen asekaupan ja -teknologisen yhteistyön. Järjestö vaatii myös kieltämään kaikkien laittomissa siirtokunnissa tai miehitetyllä Golanin alueella tuotettujen elintarvikkeiden ja muiden tuotteiden tuonnin Suomeen.

Muistokulkue lähtee kello 17.30 Kampintorilta.

Lisätietoja täältä: www.icahd.fi/tapahtuma-muistokulkue-palestiinalaisuhreille/

Rauhanpuolustaja, kerro tarinasi

pyorailykuva
Kuva: Kansan Arkisto

Suomen Rauhanpuolustajat täyttää ensi vuonna 70 vuotta. Tämän kunniaksi keräämme aineistoa tuolloin julkaistavaan Rauhanpuolustajien vuosikymmenet -kirjaan. Jos sinulla on omia tai sukulaistesi tekstejä, valokuvia, lehtileikkeitä, tarinoita tai henkilökohtaisia muistoja, kerro niistä meille. Kaikenlainen materiaali vuodesta 1949 lähtien tähän päivään on tervetullutta. Kirjan toimittavat Timo Kalevi Forss ja Raimo Pesonen.

Mainion ja maailmanrauhaa edistävän tarinasi voit lähettää osoitteeseen t.k.forss (ät) gmail.com tai kertoa puhelimitse 0405332961. Voimme myös tehdä tarvittaessa haastatteluja. Ota rohkeasti yhteyttä, tarvittaessa tulemme mielellämme turinoimaan ja tutustumaan materiaaliin.

Lapin rauhanpuolustajat: Ulkopoliittinen suunta muutettava

Lapin rauhanpuolustajat:

Huolestuneena saamme seurata vierestä, kun puolustusministerimme liittää maamme yhä tiukemmin USA:n ja Naton sotapolitiikkaan. Puolustusministerit Hultqvist ja Niinistö totesivat, että äsken allekirjoitettu aiesopimus lisää USA:n läsnäoloa alueellamme.

Suomen Rauhanpuolustajain Lapin piirijärjestö ry huomauttaa, että Suomi on kiinnostava USA:lle ainoastaan strategisen sijaintinsa takia. Suomelle ei ole hyötyä siitä, että USA tuo tänne sotakalustonsa, sotilaansa ja aggressiivista ”regime change” -politiikkaansa. On vaarana, että oikeutemme omaan maaperäämme rajoitetaan strategisten suunnitelmien takia ja että sotilaamme velvoitetaan taistelemaan vieraissa maissa USA:n ja Naton epäinhimillisten ja itsekkäiden tavoitteiden puolesta.

Lapin piirijärjestö vaatii, että Suomen ulkopoliittinen johto painottaa rauhanomaisten keinojen käyttöä maailman konfliktitilanteissa. Suomen tulee tukea rauhanprosessia niin Lähi-idässä kuin Ukrainassa kaikkien osapuolten tarpeita kuunnellen ja eri osapuolten oikeuksia kunnioittaen. Suomen tulee sanoutua irti viholliskuvista ja nähdä kaikki tasa-arvoisina tarpeineen ja huolineen.

Toistamme vaatimuksen siitä, että Suomen on tunnustettava Palestiina YK:n yleiskokouksen päätöksen mukaisesti. Suomen tulee Ukrainassa painostaa kaikkia osapuolia noudattamaan Minskin sopimusta sekä vaatia, että Ukrainan hallitus saattaa oikeuteen Odessan verilöylyn tekijät ja Maidanin torin tarkka-ampujat ja luotien tilaajat.

Palestiinalais­edustusto avasi surunvalittelukirjan Helsingissä

Suomen Palestiinalaisedustusto on avannut surunvalittelukirjan palestiinalaisten siviiliuhrien muistoksi. Maanantaina 14.5.2018 Gazan rajalla Israelin tulituksessa kuoli ainakin 58 ihmistä ja yli 2400 haavoittui. Israelin sotilaat ampuivat Gazan rajalle tulleita mielenosoittajia, ja kuolleiden joukossa on myös lapsia.
Gazalaisten mielenosoitus rajalla on kestänyt jo useita viikkoja, ja Israelin tulituksessa on kuollut tähän mennessä noin sata mielenosoittajaa. Israelia on ympäri maailmaa arvosteltu ylimitoitetusta voimankäytöstä mieltä osoittavia kohtaan.

Palestiinalaisedustusto haluaa surunvalittelukirjalla kunnioittaa kuolonuhreja ja loukkaantuneita. Allekirjoituksia surunvalittelukirjaan voi kirjoittaa tiistaina 15.5. kello 13.00–15.30, keskiviikkona 16.5. kello 10.00–14.00 ja torstaina 17.5. kello 10.00–14.00 Palesiinalaisedustuston tiloissa osoitteessa Ruoholahdenkatu 8 A, 00180 Helsinki.

Yhdysvaltalaisia taistelupanssari­vaunuja ensimmäistä kertaa Suomeen

ei_tankkeja_fb
Vuosi 2018 tulee olemaan ennennäkemätön yhdysvaltalaisen tulivoiman esittely niin Suomen maaperällä, merialueilla kuin ilmatilassammekin. Niinisalossa maanantaina 7.5.2018 alkavissa Arrow 18 -sotaharjoituksissa nähdään Suomessa ensimmäistä kertaa USA:n armeijan taistelupanssarivaunuja.

Puolustusvoimat selittää, että Yhdysvaltojen armeijan lisääntyvässä läsnäolossa on kyse normaalista sota- tai kriisinhallintaharjoitustoiminnasta ilman mitään erityistä viestiä Venäjän suuntaan. Yhdysvalloissa asia on kyllä ymmärretty aivan eri tavalla – lisääntyvän harjoitustoiminnan kustannuksia Euroopassa perustellaan nimenomaan Venäjän aiheuttamalla uhalla ja siihen vastaamisella. Suomi antaa siis alueensa USA:n sotilaallisen voiman näyttämöksi.

Rauhanpuolustajien selkeä näkemys on, että parhaiten Suomi vakauttaa Pohjois-Euroopan turvallisuuspoliittisia jännitteitä olemalla selkeästi sotilaallisesti liittoutumaton. Tätä viestiä halutaan nyt hämärtää, mikä ei lisää turvallisuuttamme millään tavoin.

Kuva Olena Ieleskyna

Kolumni: Varusteluviestintää

rauhanduunissahallitusSotaan varustautuminen on niin herkkä asia, että me emme puhu varustelumenoista vaan puolustusmenoista. Vihollinen varustautuu, meillä on puolustusmenoja.

Toinen perusasia on se, että armeijoilla ei ole koskaan tarpeeksi rahaa. Budjettineuvottelujen lähestyessä kalusto vanhenee käsiin ja miesvahvuudet käyvät pieniksi.

Nuotti on toinen silloin, kun on aika läväyttää liput liehumaan ja pistää telaketjut kalisemaan paraateissa. Säästämättä hankittua voimaa ja iskukykyä esitellään myös sotaharjoituksissa, joilla lähetään viestejä rajojen taakse ja nostetaan henkeä kotimaassa.

Ollaan siis alakynnessä mutta samalla kukkulan kuninkaita. Tällainen puoliksi raskaana oleminen on hankalaa, varsinkin jos media ryhtyy esittämään vääriä kysymyksiä. Ongelmaan on kuitenkin olemassa patenttiratkaisu. Toimittajat rakastavat tilastoja ja selviä lukuja, joten niitä on heille annettava. Varustelumenojen hajasijoittaminen eri ministeriöiden budjetteihin mahdollistaa tilanteen mukaan joustavat tulkinnat.

Jokaisella maalla on tässä suhteessa omat käytäntönsä, mikä tekee vertailukelpoisten lukujen saamisesta lähes mahdotonta. Kuinka lasketaan aseteollisuuden tuet, Venäjän ja USA:n sotatoimialueilla käyttämien yksityisarmeijoiden kulut, eurooppalaisten sisäministeriöiden erikoisjoukot ja aasialaiset rajavartiostot? Entä mille budjettikirjan sivulle kuuluvat ammattisotilaiden eläkkeet?

Kotimaisen esimerkin budjettien luovasta tulkinnasta antoi maaliskuussa 2017 pääministeri Sipilä, joka totesi puolustusmenojemme olevan suomalaisella laskutavalla 2,8 miljardia euroa (eli 1,3 prosenttia bruttokansantuotteesta) – mutta Nato-maiden laskutavalla 3,4 miljardia euroa (1,6 prosenttia bkt:sta).

Sipilän mukaan Suomen puolustusbudjetti on ”pontevalla” tasolla, mutta hän ennakoi varustelumenojen kasvavan ilma- ja merivoimien kalustohankintojen seurauksena 2020-luvulla tuntuvasti: niiden osuus bkt:sta nousisi suomalaisella laskutavalla 1,8–2,0 prosenttiin, ja Nato-maiden laskutavalla 2,0–2,25 prosenttiin.

Entinen kansanedustaja ja eduskunnan puolustusvaliokunnan jäsen Jyrki Yrttiaho on laskeskellut kalustohankintojen merkitsevän yli 40 prosentin kasvua puolustusmenoihin. Tämä on linjassa sen kanssa, että valtiovarainministeri Orpon mukaan kalustohankinnat edellyttävät ”edelleen nihilististä, tiukkaa politiikkaa”.

Käytettiin menojen laskennassa sitten suomalaista tai Nato-standardia, joidenkin tutkijoiden mielestä niihin olisi syytä lisätä myös yleisen asevelvollisuuden kansantaloudelle aiheuttamat näkymättömät kulut. Suomessa niiden on arvioitu olevan 1–2 prosenttia bruttokansantuotteesta.

Teksti Raimo Pesonen
Kuva Essi Rajamäki