Syyrian sisällissodan lyhyt kronologia

1970 Syyria on ollut al-Assadien vallassa vuodesta 1970, jolloin nykyisen presidentin Bašar al-Assadin isä Hafez al-Assad nousi Syyrian presidentiksi sotilasvallankaappauksella.

1982 Hafez al-Assad murskasi verisesti Muslimiveljeskunnan kapinan Hamassa.

2000 Isänsä kuoleman jälkeen Bašar al-Assad valittiin Syyrian presidentiksi 97 prosentin äänienemmistöllä. Hän lupasi ajaa taloudellisia ja poliittisia uudistuksia.

2011 Syyrian kansannousu alkoi osana median nimeämää arabikevättä. Mielenosoittajat vastustivat hallinnon korruptoituneisuutta ja vaativat lisää poliittisia vapauksia. Assadin hallinto käytti salaista poliisia, puolisotilaallisia joukkoja sekä armeijaa mielenosoittajia vastaan. Maaliskuussa surmattiin mielenosoittajia Daraan kaupungissa Lounais-Syyriassa. Hallituksen kovista otteista huolimatta mielenosoitukset laajenivat Länsi-Syyriassa sijaitsevaan Homsin kaupunkiin.

YK:n valtuuskunta vieraili Syyriassa elokuussa. Syyskuussa EU kovensi talouspakotteitaan, ja maan armeijasta karanneet sotilaat perustivat Vapaan Syyrian armeijan (FSA). Vähitellen kansannousu muuttui sisällissodaksi. Turkin eteläosiin pakeni tuhansia syyrialaisia.

Joulukuussa Arabiliiton tarkkailijaryhmä saapui Syyriaan. Syyria oli erotettu Arabiliitosta kuukautta aiemmin. YK tuomitsi maan hallituksen toimet rikoksina ihmisyyttä vastaan. Väkivalta kiihtyi etenkin Homsissa. Syyrian hajanaista oppositiota rahoittivat etenkin Saudi-Arabia, Qatar ja Yhdistyneet Arabiemiraatit. Keskeisin oppositioryhmittymä oli Syyrian ulkopuolella toimiva Syyrian kansallinen neuvosto (SNC) sekä maan sisällä toimiva Kansallinen koordinaatiokomitea (NCB).

2012 Tammikuussa prikaatikenraali Mostafa Ahmad al-Sheik loikkasi Turkkiin. Arabiliiton tarkkailijaryhmä vetäytyi maasta jatkuvien väkivaltaisuuksien seurauksena. Taistelut levisivät vähitellen koko maahan, etenkin Damaskoksen esikaupunkialueelle ja maan toiseksi suurimpaan kaupunkiin Aleppoon. Helmikuussa hallitus piiritti Homsin, mitä seurasi Baba Amrin verilöyly.

Helmikuussa YK:n turvallisuusneuvosto keskusteli Syyriaa koskevasta päätöslauselmasta, jossa muun muassa vaadittiin presidentti Bašar al-Assadin eroa. Venäjä ja Kiina estivät veto-oikeudellaan päätöslauselman toteutumisen. YK:n ja Arabiliiton erityislähettilääksi nimitetty Kofi Annan julkisti konfliktin lopettamiseksi kuuden kohdan suunnitelman. YK:n tarkkailuoperaatio UNSMIS aloitettiin.

Kesäkuun lopussa Genevessä Annan varoitti konfliktin radikalisoitumisesta ja eskaloitumisesta, mikäli kuuden kohdan suunnitelmaa ei saataisi voimaan. Taistelut kiihtyivät ja YK:n tarkkailuoperaatio lopetettiin. Annan erosi tehtävästään, koska ei saanut tarpeeksi tukea YK:n turvallisuusneuvoston jäseniltä. Hänen tilalleen tuli Lakhdar Brahimi. Konflikti eteni Annanin varoittamalla tavalla. Oppositio menestyi useiden alueiden valtaamisessa. Vuoden loppuun mennessä se oli saanut hallintaansa suurimman osan Syyrian itä- ja pohjoisosista, kun taas hallituksen joukot pitivät otettaan lounaisosassa, joka on Syyrian väkirikkain alue. Brahimin mukaan vaihtoehtoina ovat Syyrian hajoaminen tai poliittinen ratkaisu.

2013 Konflikti on 1980-luvun Libanonin sisällissotaa muistuttavassa pattitilanteessa. Tammikuussa presidentti Assad tarjoutui neuvottelemaan oppositiota rahoittavien valtioiden kanssa. Assadin mukaan opposition toiminta ei tähtää vallankumoukseen, sillä liikkeeltä puuttuu yhtenäinen ajatus ja johto. Assadin sanoi, että opposition tarkoituksena on vain heikentää Syyrian valtiota ja hajottaa maa. Oppositio ei hyväksynyt Assadin rauhansuunnitelmaa, koska se olisi jättänyt hänet valtaan. Assad syytti länsimaita Syyrian tilanteen hyödyntämisestä omien etujensa ajamisessa.

Helmikuun loppupuolella Syyrian ulkoministeri Walid al-Moualem kertoi hallituksen olevan valmis suoriin neuvotteluihin opposition kanssa. Opposition ehtona neuvottelujen aloittamiselle on edelleen Assadin ero.

Sodassa tiedetään kuolleen noin 60 000–70 000 ihmistä. Yli miljoona on paennut ulkomaille, etenkin Lähi-idän maihin. Sisäisten pakolaisten ja avuntarvitsijoiden määrä on useita miljoonia. Monet pakolaiset elävät leireissä kurjissa olosuhteissa.

Maaliskuussa Ranska ja Britannia ilmaisivat halunsa aseistaa Syyrian oppositiota asevientikiellosta huolimatta. USA ilmoitti huhtikuussa lähettävänsä 200 sotilasta Jordaniaan Syyrian vastaiselle rajalle. Jordania antoi ilmatilansa Israelin miehittämättömien lennokkien käyttöön.

Erkka Laitinen