Ruotsikin lipumassa Natoon

Ruotsin rauhanliikkeellä on merkittävä ja pitkä historia. Maa on mielenkiintoinen rauhankulttuurin suurvalta. Äskettäin Ruotsin valtiopäivät kumosi yleisen asevelvollisuuden rauhan aikana, ja maahan perustetaan vuoden 2014 jälkeen ammattiarmeija. Ruotsin oikeisto ajaa nyt maata Naton jäseneksi. Natoon liittymistä vahvistetaan erilaisten rauhanturvaoperaatioiden, kuten Afganistanin, ja konkreettisten sotaharjoituksien, kuten Pohjois-Ruotsissa 8.–17.6.2009 järjestetyn Loyal Arrow -operaation, kautta.

Ruotsalaisten rauhanjärjestöjen Stoppa Nato -seminaarissa 17.10. keskusteltiin konkreettisista toimenpiteistä, joilla rauhanliike aikoo ryhtyä aloitteellisemmaksi pohdittaessa liittymistä sotilasliitto Natoon – vaikka asiasta ei keskustelua käydäkään. Yhteyksiä laajaan kansalaisverkostoon suunniteltiin laajennettavaksi esimerkiksi opiskelija- ja ammattiyhdistysliikkeeseen. Rauhanliikkeen sisällä koettiin merkittäväksi linjata Naton vastaista työtä niin, että siihen saadaan mukaan koko rauhanliike.

Ruotsalaisten enemmistö vastustaa Natoon liittymistä

“Moni ruotsalainen ei kuitenkaan tiedä missä kaikessa Natoon liittyvässä ja militaristisessa toiminnassa Ruotsin valtio on jo mukana”, totesi Ruotsin rauhanneuvoston Agneta Norberg avatessaan seminaarin Työväen sivistystliiton ABF:n tiloissa keskellä Tukholmaa. “Rauhanliikkeen tehtävä on tuottaa asiallista tietoa sotilasliitto Natosta. Nyt on kysymys on demokratiasta ja itsenäisyydestä”, tiivistää Norberg.

Claudia Hayt Saksan militarisoitumisen vastaisesta tiedotuskeskuksesta keskittyy omassa työssään Lähi-idän ja Euroopan militarisoitumisen kysymyksiin. Seminaarissa Hayt nosti esille Nato-propagandan ja sen, miten Natosta puhutaan deomokratiaa ja ihmisoikeusia voimistavana tekijänä, vaikka sotilasliitto on historiansa valossa selvästi tukenut diktatuureja.

“Kysymyksessä on taloudellinen jihad – pyhä sota, jossa Nato toimii luonnonvaroja, kuten vettä ja öljyä, tarvitsevien maiden väkivaltaisena koneistona”, listaa Hayt ja kiteyttää Naton peruspolitiikaksi “jos et ole puolellamme olet meitä vastaan”.

“Afganistanin siviilihallinto ja siellä toimivat kansalaisjärjestöt nähdään Naton vastaisina toimijoina”, kertoo Hayt. Afganistanissa toteutuu nyt raa’alla tavalla se Naton linjaus, jossa kaikkien niiden tahojen tulee tuntea olonsa uhatuksi, jotka vastustavat Nato-johtoista politiikkaa. “Siviilitoimijoille ei juuri jää tilaa, ja diplomattisista protesteista on lyhyt askel ydinaseiden käyttöön”, Hayt lisää.

Joulupukit natoa vastaan?

Tshekin ohjuskilpikampanjan ja kansalaisliikkeen johtohahmo Ivona Novomestká toi kokoukselle toivoa ja konkreettisia esimerkkejä siitä, miten kansalaisliike rakennetaan. Tshekeissä muutama aktivisti sai hyvin järjestetyllä ruohonjuuriliikkeellä estettyä ohjuspuolustusjärjestelmän, jota Yhdysvaltain ja Tshekin poliittinen eliitti oli maahan suunnitellut. “Meitä oli vain kolme, mutta olimme aina innostuneita keksimään uusia tapoja osoittaa mieltä ja pian meitä oli kaduilla tuhansia”, kertoo Novomestká. “Saatoimme joskus pukeutua joulupukeiksi tai viedä ministeriön eteen muuttolaatikkoja ja tarjota huonoa politiikkaa harjoittavalle hallitukselle muuttoapua.”

Leedsin yliopiston professori ja Britannian kuninkaallisen tähtitieteellisen seuran jäsen Dave Webb toi keskusteluun tähtien sodan ja sotateollisuuden uudet saavutukset. “Koko sodankäynnin käsite on muuttumassa. Aikaisemmin sotaa käytiin kasvotusten, mutta nyt muun muassa ruotsalaisia sotilaita koulutetaan Naton palvelukseen lentämään kauko-ohjattuja sotilaskoneita, jotka tekevät raketti-iskuja esimerkiksi Afganistanissa”, kertoo Webb. “Yhdysvalloissa Nato katsoo erityisellä mielenkiinnolla tietokonepeleissä ansiotuineiden nuorten perään”, konkretisoi Webb.

Ruotsalainen rauhanliike aikoo toivottaa Nobelin rauhanpalkinnon saaneen Yhdysvaltain presidentin Barack Obaman tervetulleeksi Tukholmaan joulukuussa 2009. Suunnitteilla on uudenlaisia mielenosoituksia ja aloitteita rakentavan kansalaisosallistumisen ja rauhankulttuurin mahdollisuuksista militarisoitumista ja globalisoituvaa Natoa vastaan.

Teksti ja kuva Juha-Pekka Väisänen