Työpaikkojen rauhantoimikunta: Keskustellaan turposta

Ay-väen rauhanpäivien paneelissa puntaroitiin Suomen turvallisuuspolitiikan muutoksia.

Rauhanpuolustajien toiminnanjohtaja Teemu Matinpuro totesi avauspuheenvuorossaan, että turvallisuuspolitiikkamme muuttuu yksittäisillä päätöksillä, mutta kokonaiskuva jää hämäräksi. Rauhanliike tavoittelee laajaa kansalaiskeskustelua ja poliitikoiden aktivoitumista kysymyksessä. Samoilla linjoilla oli panelisteista edellisen hallituksen poliittinen valtiosihteeri Risto Volanen. Eversti evp. Ossi Kettunen puolestaan piti tuoreen turvallisuuspoliittisen selonteon heikkoutena, ettei siinä ollut kunnolla avattu lähialueemme sotilaspoliittista tilannetta.

Suomi ei ole koskaan ollut impivaarassa. Ympäristön kehitys on aina vaikuttanut radikaalisti Suomen asioihin“, aloitti Risto Volanen. “Perinteisesti Suomen turvallisuus on liittynyt idän ja lännen väliseen suhteeseen. Oma sukupolveni syntyi maailmaan, jossa sotilaallisesta näkökulmasta katsottuna oli olemassa selkeästi itä, länsi ja etelä, ja Suomi harjoitti puolustuspolitiikkaa. Tänään olemme ‘turvallisuukolmiossa’, jonka muodostavat Eurooppa–USA, Eurooppa–Venäjä ja Venäjä–USA. Olipa Venäjä sitten heikko tai vahva, se on aina meille suuri.

Maailmanlaajuisen turvallisuuspolitiikan painopiste on siirtymässä Tyynellemerelle, ja USA:n ja Kiinan keskinäisten välien merkitys kasvaa. Globalisaatio vaikuttaa myös turvallisuuspolitiikkaan, koska asiat verkottuvat ja kytkeytyvät maailmanlaajuisesti toisiinsa. Olemme siis yhä enemmän riippuvaisia toisistamme, mikä ei ole välttämättä huono asia: naapuria ei voi vahingoittaa vahingoittamatta itseään.

Nato-ote kiristyy

Suomi ei ole turvallisuuspolitiikassaan ja sotilaallisessa yhteistyössään koskaan haalinut enemmän vastuuta kuin mitä on pystynyt hoitamaan“, Risto Volanen totesi. “Tätä linjaa ei ole syytä muuttaa.

Volasen näkemys nousi erityisen vahvasti esiin puhuttaessa kuumasta turpoperunasta, Islannin ilmavalvonnasta. Rauhanpuolustajat otti asiaan kantaa jo kesäkuussa 2012. Kannanotossa todettiin, että Islannin ilmavalvontaan osallistumalla Suomi sitoutuisi Naton sotilasstrategian toteuttamiseen Pohjois-Atlantilla ja joutuisimme vastuuseen 2200 kilometrin päässä sijaitsevan Nato-maan ilmapuolustuksesta.

Kylmän sodan jälkeinen linja on ollut, että kannamme osaltamme vastuun pohjoismaisesta turvallisuudesta, mutta Baltiasta samoin kuin Islannista vastaa Nato“, kiteytti Volanen. “Meillä riittää töitä oman maamme turvallisuudessa. Pohjoismainen yhteistyö on kannatettavaa, mutta Islantiin meneminen on viesti suunnasta, jonne olemme menossa. Minä en sitä suuntaa kannata. Islannin auttaminen tarkoittaa muun muassa sitä, että valvonnnan ajaksi integroidumme Naton ilmapuolustusjärjestelmään. Oma poliittinen kannanottoni on, että päättäjämme eivät tiedä, mistä he päättävät: ilmavalvonta on reaalista, ympärivuorokautista ilmarajojen puolustustoimintaan osallistumista.

Volanen paljasti myös, että Suomen puolustusvoimien yhteensopivuus Naton ja USA:n asejärjestelmien kanssa on paljon suurempi kuin yleensä tiedetään. Tämä aiheuttaa riippuvuutta USA:sta, kun esimerkiksi Hornetien järjestelmien päivitys on kiinni aseiden toimittajista.

Kun puolustusvoimien Nato-yhteensopivuutta on kehitetty, on oletettu, että meillä on rooli myös pohjoismaiden ja Baltian turvallisuuden valvonnassa. Riskinä on, että kun olemme teknologisesti sitoutuneet Naton ja USA:n järjestelmiin, ajaudumme yhä uusiin hankkeisiin esimerkiksi juuri Islannin suuntaan.

Suursotaa ei estetä risteilyohjuksilla

Ossi Kettunen piti hallituksen selonteon toisena heikkoutena, ettei se sido puolustushallintoa eikä valtiota. “Sitovuuteen tarvitaan riittävä parlamentaarinen edustus, nyt selonteossa on mukana liikaa liike-elämää.”

Kettusen mielestä pohjoismaista sotilasyhteistyötä “hypetetään”. Hän kääntäisi suunnan huoltovarmuuteen ja energian sekä ruoan saatavuuden varmistamiseen.

Geopoliittinen asemamme tarkoittaa että, iso linjamme, on Itämeri, eli Tanska, Saksa, Puola, Ruotsi, Venäjä ja Baltian maat. Venäjä on pidettävä mukana pohjoismaisessa yhteistyössä. Lisäksi on huolehdittava, että Jäämeri ei militarisoidu.

Keskustelussa sivuttiin Suomen risteilyohjushankintoja, joita Kettunen perusteli muun muassa Venäjän Iskander-ohjusten uhkalla. Matinpuro totesi, että sillä hetkellä, kun Iskanderit ovat taivaalla, olemme sellaisen suursodan kynnyksellä, ettei meidän aseillamme mitään torjuta.

Viisainta on välttää suursota. Mutta missä ovat aloitteet, joilla torjutaan esimerkiksi arktisen alueen sodan uhkaa? Pitää hakea yhteistä säveltä, jolla jännityksiä puretaan“, kannusti Matinpuro.

Samoilla linjoilla oli Volanen, jonka mukaan nyt tarvitaan uutta Etykin tapaista suurkokousta. Hän kiteytti Suomen vahvuuden. “Viisautemme on se, että osaamme olla päättäväisiä ja yhteistyökykyisiä yhtaikaa.

Anu Harju