Irlanti USA:n tukikohtana

Irlanti muutti Shannonin lentokenttänsä USA:n sotilastukikohdaksi. Rauhanaktivisteja se ei miellyttänyt ja syntyi Shannonwatch, joka vaatii lentokentän sotilaskäytön lopettamista. Karim Maiche haastatteli ryhmän jäsentä John Lannonia.

USA:n presidentti Barack Obama vieraili Euroopan-kiertueellaan Irlannissa toukokuun lopulla. Suomen mediassa kerrottiin, kuinka Obama tapasi etäisiä sukulaisiaan ja hörppi Guinness-olutta. Helsingin Sanomat otsikoi: “Irlanti hullaantui Obamasta.”

Barack Obaman vierailun yhteydessä valtamedia unohti mainita Irlannin länsirannikolla sijaitsevan Shannonin lentokentän muuttumisesta USA:n sotilastukikohdaksi. Se unohti myös kertoa, että enemmistö irlantilaisista vastustaa tätä kehitystä.

Irlannin rauhan ja puolueettomuuden allianssi PANA (Peace and Neutrality Alliance) väittää, että USA käyttää Shannonin lentokenttää hegemonisiin valtapyrkimyksiinsä. Pelkästään vuonna 2009 yli 430 000 Yhdysvaltain sotilasta käytti kenttää matkalla sotilastehtäviin Afganistanissa, Irakissa ja Pakistanissa. Myös USA:n sotakalustoa ja ammuksia virtaa Shannonin läpi.

Jo vuonna 2007 kansallisen kyselyn mukaan 58 prosenttia irlantilaisista vastusti kentän käyttöä Irakin sodassa. Eikä ihme, sillä USA:n pysyvän läsnäolon varmistaminen Shannonissa on maksanut irlantilaisille veronmaksajille viime vuosien aikana lähes 10 miljoonaa euroa. Samaan aikaan hallitus kuristaa kansaa rajulla säästöohjelmalla, jonka tavoitteena on “palauttaa sijoittajien luottamus Irlantiin”.

Shannonwatch tarkkaillut kenttää jo vuosia

Kansalaisaktivisti ja tutkija John Lannon on Shannonwatchin ja muiden aktivistien kanssa jo vuosia pyrkinyt paljastamaan Shannonin sotilaskäyttöä koskevat salaisuudet. He tarkkailevat lentokoneiden rekisterikilpiä sekä järjestävät mielenosoituksia ja tiedotustilaisuuksia. He kutsuvat USA:n sotilastoimintaa “lennoiksi ihmisyyttä vastaan”. Shannonwatch koostuu rauhan- ja ihmisoikeusaktivisteista, jotka vastustavat pasifistisesti Irlannin sotilaallista liittoutumista ja Shannonin lentokentän muuttumista USA:n ja CIA:n sotilastukikohdaksi.

“Shannon oli ennen vilkas siviililentokenttä, mutta nykyään sieltä lennetään enää vain muutamia Ryan Airin lomamatkoja turistikohteisiin. Kaikesta huolimatta, vahingossa tai tahallaan, siviilirekisteröidyt lennot ovat hiipuneet vuosi vuodelta ja perinteinen liiketoiminta hyytyi vähitellen”, kertoo Lannon, joka on vuosien ajan tarkkaillut koneiden rekisteritunnuksia ja selvittänyt niiden alkuperää.

Shannon on Irlannin viidenneksi suurin ja kolmanneksi käytetyin lentokenttä. Vielä kylmän sodan aikana Shannonin kentällä tekivät välilaskuja niin USA:n kuin Neuvostoliitonkin koneet. Irlanti asetti kuitenkin välilaskujen ehdoiksi, etteivät koneet saaneet kuljettaa aseita tai ammuksia eivätkä osallistua sotilasharjoituksiin tai pommituslennoille.

Syyskuun 11. päivien iskujen jälkeen tilanne muuttui perinpohjaisesti. Irlannin hallitus ei muuttanut politiikkaansa edes USA:n hyökättyä Irakiin vuonna 2003, vaikka irlantilaisista selvä enemmistö vastusti toimenpiteitä.

“Kun George Bush hyökkäsi Irakiin, Irlannin hallitus avasi Shannonin USA:n sotilastarpeiden logistiseen käyttöön. Shannonin kautta on kulkenut arviolta kaksi miljoonaa sotilasta tämän jälkeen, vaikka todellisuudessa kukaan ei tarkkaan tiedä, mitä kentällä nykyisin tapahtuu.”

Vaikka Irakiin liittyvä toiminta on vähentynyt, Obaman kaudella Afganistanin sodasta on tullut keskeisin liiketoiminta, jota kentällä harjoitetaan. Lentokentän kautta kulkee päivittäin noin 500–600 sotilasta.

“Tämä ei tietenkään ole ensimmäinen kerta, kun USA käyttää Shannonia sotilaallisiin tarkoituksiinsa. Jo Persianlahden sodan aikaan vuonna 1991 USA:n pommittajakoneet lähtivät Shannonista Irakiin. Tästä sotilasliiketoiminnasta on tullut nykyisin rutiininomainen osa Shannonin lentokentän toimintaa, ja USA:n korkea-arvoisia sotilasvirkamiehiä nähdään pysyvästi kentällä”, Lannon selvittää.

Media ja poliitikot vaikenevat

Shannonin kentän käyttö osana USA:n sotilasoperaatioita nousi julkiseen keskusteluun Irlannissa vuonna 2003, kun USA lähti Bushin ristiretkelle Irakiin. Kentän läheisyydessä järjestettiin sodanvastaisia mielenosoituksia samaan aikaan, kun noin 7 000 amerikkalaista sotilasta joka viikko lähti kentältä kohti Irakin sotanäyttämöä.

Kaksi vuotta myöhemmin paljastui, että Shannonin kautta kuljetettiin USA:n vankeja kohti salaisia vankiloita. Ulkoministeri Dermot Ahern vastasi syytöksiin: “Mikäli jollakulla teistä on todisteita näistä lennoista, soittakaa minulle, niin tutkin asian välittömästi.”

Vastauksena Ahernille Amnesty International esitti Irlannin hallitukselle lentopäiväkirjoja. Niiden mukaan CIA oli käyttänyt luovutuksiin kuutta konetta, jotka olivat tehneet noin 800 lentoa Euroopan ilmatilassa. Lennoista 50:n tiedettiin laskeutuneen Shannoniin.

Kaiken lisäksi Wikileaksin asiakirjat todistavat ulkoministerin tienneen kuljetuslennoista. Viime aikoina asiasta on Lannonin mukaan yritetty tuttuun tapaan vaieta.

“Mediaa ja poliitikkoja on vaikea saada kiinnostumaan tapahtumista muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta. Meitä on myös varoitettu puhumasta aiheesta, sillä saattaisimme riskeerata ylikansallisten yhtiöiden miljardien eurojen sijoitukset Irlantiin.”

“Lyhyen aikavälin intressit näyttäisivät muodostavan ajan hengen. USA:ta ja Natoa kiinnostavat tietenkin oma energiantarpeensa. Ne yrittävät samalla vakuuttaa myös Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan hallitukset voimalla, lahjonnalla ja asekaupoilla. Presidentin vaihtumisella Yhdysvalloissa ei näytä olevan suurta muutosta tilanteeseen. Hallituksen vaihtuminen täällä Irlannissa ei myöskään näytä muuttaneen mitään.”

Lannon suhtautuu kuitenkin positiivisesti hallituksen uuteen ohjelmaan sisältyvään kohtaan, jossa luvataan kieltää Irlannin ilmatilassa ja lentokentillä tapahtuvat kansainvälisen oikeuden loukkaukset. Mikäli vaatimus pannaan täytäntöön, sen pitäisi taata, ettei Irlanti suvaitse luovutuksia tai sotilaiden ja ammusten kuljetuksia maan läpi sota-alueille.

“Jäämme odottamaan, mitä käytännön vaikutuksia lausunnolla tulee olemaan.”

Kansainvälisen oikeuden näkökulmat

Lannon mainitsee neljä kohtaa liittyen Shannonin lentokentän toimintaan osana USA:n sotilasoperaatioita. Ensimmäinen niistä on puolueettomuus. Irlanti ei ole allekirjoittanut Haagin sopimusta. Irlannin korkein oikeus kuitenkin vahvisti vuonna 2003, että maa rikkoo Haagin sopimusta sallimalla amerikkalaisille Shannonin kentän sotilaskäytön Irakin sotaan liittyen. Tuomioistuin korosti, ettei puolueettoman valtion tulisi sallia sotilaiden ja ammuksien läpikulkua sotatantereelle.

“Toinen kohta koskee kansainvälistä humanitaarista oikeutta. Se, että USA:n joukot tappavat viattomia siviilejä Irakissa ja Afganistanissa, rikkoo Geneven sopimusta. Näistä teoista vastuussa olevien joukkojen toimintaa Shannonissa ei ole rajoitettu millään tavalla, eikä yhtäkään pidätystä ole tehty.”

Kolmanneksi Lannon mainitsee Shannonissa vankeja kuljettaneet lentokoneet. Tiedetään, että Shannonia on käytetty osana CIA:n luovutusohjelmaa. On myös tiedossa, että luovutettuja vankeja on kidutettu. Amnesty International on Euroopan parlamenttia myöten raportoinut aktiviteeteista, ja tapahtumat rikkovat niin kansainvälisiä ihmisoikeusnormeja kuin Irlannin omaa lakia YK:n vankien oikeuksiin liittyvissä pykälissä. Edes tarkastuksia koneiden sisällöistä ei ole tehty.

“On väärin sanoa, ettei turvallisuus- ja tarkastustoimenpiteitä olisi viime vuosina lisätty. Niitä on. Tosin ne eivät ole kohdistuneet USA:n koneisiin vaan meihin aktivisteihin, jotka yritämme kerätä tietoa siitä, mitä Shannonissa todella tapahtuu. Meitä on pidätetty ja kuulusteltu.”

Neljäs kohta on se, ettei esimerkiksi mediassa ole puhuttu ympäristölle haitallisista ammuksista ja sotamateriaaleista. Köyhdytettyä uraania, fosfori- ja muita ammuksia on kuljetettu Shannonin kautta miehittämättömistä Predator-lennokeista puhumattakaan.

“Jos näemme Irlannin lipuvan pikkuhiljaa Naton täysipainoiseksi jäseneksi, niin on syytä huomata, että Shannonissa tapahtuva sotilaallinen toiminta on kaiken keskiössä. Shannonilla on keskeinen merkitys USA:n sotaponnisteluissa maailmalla. Samaan aikaan poliitikot ovat alkaneet käyttää lentokentästä nimeä ‘humanitaarisuuden napa’. En ymmärrä, mitä tekemistä Shannonilla on ‘humanitaarisen navan’ kanssa, mutta me kaikki tiedämme, mitä ‘humanitaariset interventiot’ tarkoittavat.”

Lue lisää: www.shannonwatch.org

Karim Maiche