dont bomb, talk

Suomen ja Ruotsin rauhanjärjestöt vetosivat ydinasekielto­sopimuksen puolesta

Ryhmä suomalaisia ja ruotsalaisia rauhanjärjestöjä lähetti 15.10.2017 Suomen ja Ruotsin keskeisille päättäjille kirjeen, jonka aiheena on ydinasekieltosopimus, jota 122 YK:n 193 jäsenmaasta tukee.
Kirjeen saivat Suomen presidentti Sauli Niinistö, pääministeri Juha Sipilä, ulkoministeri Timo Soini ja puolustusministeri Jussi Niinistö, sekä Ruotsin pääministeri Stefan Löfven, ulkoministeri Margot Wallström,  puolustusministeri Peter Hultqvist ja Ruotsin suurlähettiläs Eva Walder.

* * * * *

YK:n 193 jäsenmaasta 122 äänesti 7.7.2017  ydinasekieltosopimuksen puolesta. Sopimuksen on tarkoitus astua voimaan määräajan kuluttua siitä, kun 50 valtiota on ratifioinut sen. Euroopan maista Irlanti, Ruotsi, Sveitsi ja Itävalta, joita perinteisesti pidetään neutraaleina, osallistuivat neuvotteluihin ja olivat niiden122 valtion joukossa, jotka äänestivät ydinasekieltosopimuksen puolesta YK: n yleiskokouksessa.

Suomi pidättäytyi neuvotteluista eikä osallistunut äänestykseen. Allekirjoitusprosessi alkoi 20.9.2017, ja saman päivän päätteeksi jo 50 valtiota oli allekirjoittanut sopimuksen. Yhdysvallat on voimakkaasti vastustanut sopimusta. Myös muut ydinasevaltiot Venäjä, Ranska ja Iso-Britannia ovat aktiivisesti toimineet sopimusta vastaan. Kiina on toistaiseksi pidättäytynyt kommentoimasta asiaa.

Äänestys otettiin useissa maissa vastaan suurella ilolla.

Hiroshiman pommituksesta eloon jäänyt Setsuko Thurlow oli 13-vuotias, kun Yhdysvallat pudotti Japaniin historian ensimmäisen atomipommin. Thurlow totesi 7.7.2017 YK:ssa odottaneensa tuota päivää seitsemän vuosikymmentä ja että se tulisi olemaan lopun alku atomiaseille.

Irlannin ulko- ja kauppaministeri Simon Coveney nimesi puheessaan YK:n äänetyspäivän todella historialliseksi päiväksi ja muistutti, että ensimmäinen päätöslauselma YK: n yleiskokouksessa vuonna 1946 vaati ”ydinaseiden poistamista kuten myös kaikkien muiden aseiden,joita voidaan käyttää joukkotuhoaseina”.

Princetonin yliopiston professori Zia Mian kirjoitti Atomic Scientists -tiedotteessa 7.7.2017, että kieltosopimuksen velvoitteet ”rikkovat rajoja”. Esimerkiksi atomiaseiden käytön uhkailua koskeva kielto luo perustavanlaatuisen haasteen kaikille ydinaseiden ehkäisyn periaatteille. Tästä eteenpäin ovat pelottelevat osapuolet lakien väärällä puolella samalla kun useimmat valtiot ymmärtävät ja hyväksyvät sopimuksen.

ICANin (International Campaign to Abolish Nuclear Weapons) toiminnanjohtaja Beatrice Fihn, joka on yksi kansalaisyhteiskunnan  aktiivisimmista ydinaseettoman maailman puolestapuhujista, ilmaisi ajatuksiaan seuraavasti: ”Toivomme, että tämä päivä merkitsee alkua atomikauden päättymiselle. Atomiaseet rikkovat eittämättä sotalakeja ja muodostavat selkeän uhan maailmanlaajuiselle turvallisuudelle.”

Vuonna 1963 silloinen Suomen presidentti Urho Kekkonen ehdotti, että Norja, Ruotsi, Suomi ja Tanska muodostaisivat ydinaseettoman vyöhykkeen. Tämä ei toteutunut, koska Tanska ja Norja olivat Naton jäsenmaita. Vuonna 1978 presidentti Kekkonen toisti ehdotuksensa, jolloin myös Färsaaret, Grönlanti ja Islanti kiinnostuivat ehdotuksesta. Tämäkään ehdotus ei johtanut tulokseen. Presidentti Urho Kekkonen toimi täysin YK: n päätöslauselman (1946) hengessä.

Kansalaisten oikeus turvallisuuteen on selvästi sanottu Suomen perustuslaissa ja sitä on kunnioitettava.
Suomen perustuslain 1 §: ”Suomi osallistuu kansainväliseen yhteistyöhön rauhan ja ihmisoikeuksien turvaamiseksi sekä yhteiskunnan kehittämiseksi.”

Ruotsilla on pitkät perinteet rauhaa edistävänä kansakuntana. Ruotsin ja Suomen asteittainen vetäytyminen puolueettomuudesta on uusi uhka maailmanrauhalle. Tarvitsemme puolueettomia maita, jotka toimivat välittäjinä konflikteissa. Tämän osoittaa selvästi USA:n ja Pohjois-Korean välinen konflikti.

Me, jotka olemme allekirjoittaneet tämän avoimen kirjeen – ja jotka epäilemättä edustamme suurinta osaa maailman väestöstä – toivomme vilpittömästi, että hallituksemme ratifioivat viipymättä yleissopimuksen maailmanlaajuisesta ydinasekiellosta ja toimivat siten ensimmäisen YK:n päätöslauselman ja YK:ssa 7.7.2017 hyväksytyn äänestyksen mukaisesti.

Helsingissä 15. lokakuuta 2017

• Maria Mårsel, vice ordförande partistyrelsen, Feministiskt initiativ, Sverige
• Pelle Sunvisson, ordförande Folket i Bild /Kulturfront, Sverige
• Jan Strömdahl, Folkkampanjen mot kärnkraft – kärnvapen, Sverige
• Kersti Wistrand, Humanism och Kunskap, Sverige
• Kirsti Kolthoff,  Internationella Kvinnoförbundet för Fred och Frihet, IKFF Uppsalakretsen, Sverige
• Titti Wahlberg, ordförande, IKFF Göteborgskretsen, Sverige
• Lotta Sjöström Becker, Generalsekreterare, Kristna Fredsrörelsen, Sverige
• Susanne Gerstenberg, Kvinnor för Fred, Sverige
• Eva Goës, Nätverket Kärnkraftsfritt Bottenviken, Sverige
• Staffan Ekbom, ordförande, Riksföreningen Nej till Nato, Sverige
• Ianthe Holmberg, ordförande, Svenska Kvinnors Vänsterförbund, Sverige

• Frank Johansson, Amnesty International, Suomen osasto ry.
• Kaj Raninen, Aseistakieltäytyjäliitto ry.
• Leena Viikari, Loviisan Rauhanfoorumi
• Kati Juva, Lääkärin sosiaalinen vastuu ry.
• Ulla Klötzer, Naiset Atomivoimaa Vastaan
• Lea Launokari, Naiset Rauhan Puolesta
• Antti Seppänen, Pand – taiteilijat rauhan puolesta ry
• Riikka Jalonen, Rauhankasvatusinstituutti ry.
• Timo Virtala, Suomen kristillinen rauhanyhdistys
• Teemu Matinpuro, Suomen Rauhanpuolustajat ry.
• Laura Lodenius, Suomen Rauhanliitto ry.
• Anni Lahtinen, Suomen Sadankomitea ry
• Elisabeth Nordgren, Svenska Fredsvänner i Helsingfors rf.
• Riitta Wahlström, Tekniikka elämää palvelemaan rf.
• Arja Laine, WILPF (Naisten kansainvälinen rauhan ja vapauden liitto) Suomen os.