Sodanjulistus – näin Isis uhkaa Jordaniaa

 

Tutkija Ari Kerkkänen on Walla!-blogissaan julkaissut lukuisia Lähi-itää ja Syyriaa havainnoineita ja käsitelleitä tekstejä. 16. elokuuta 2015 julkaistussa kirjoituksessa hän pohti Isisin vaikutusta Jordaniaan. Kerkkäsen blogiteksteistä ja artikkeleista toimitettu kirja ilmestyy marraskuussa Pystykorva-sarjassa.

Isis poltti elävältä jordanialaisen sotilaslentäjän Moaz Kasasbehin joulukuussa 2014 tämän jouduttua ammutuksi alas Syyrian ilmatilassa. Kasasbeh oli osallistunut Yhdysvaltain johtaman, Isisin vastaisen liittoutuman pommituslentoon. Teko sai jordanialaiset raivoihinsa. Kuningas Abdullah vannoi kostoa ja Jordanian ilmavoimat aloitti helmikuussa 2015 iskut Isisin kohteita vastaan Syyriassa. Sisäpoliittiset riskit kuninkaalle ovat ilmeiset.

Jordanian kuningashuone, ja erityisesti turvallisuuspalvelut,
 ovat pyrkineet pitämään salafis
tit kurissa ehkäistääkseen heistä kuningashuonetta vastaan muodostuvan uhan. Joulukuussa 2014 pidätettiin satakunta salafistia, joilla oli yhteyksiä Isisiin. Jordaniasta ovat lähtöisin myös monet al-Qaidan johtajista, tunnetuimpana heistä ehkä vuonna 2006 tapettu Irakin al-Qaidan johtaja Abu Musab al-Zarqawi. Jordaniasta kävi myös radikaali-islamistien virta Deraan kautta taistelemaan Syyrian kapinallisten rinnalla jo niinkin varhain kuin kansannousun ensimmäisenä vuonna 2011.

Jordaniassa on ollut pidätettynä myös yksi tunnetuimpia al-Qaidan teoreetikkoja, palestiinalaissyntyinen Abu Muhammad al-Maqdisi, joka oli toiminut maanmiehensä al-Zarqawin hengellisenä ohjaajana. Kuningashuoneelle perinteiseen tapaan tavoitteena on kuitenkin aina ollut ensisijaisesti yhteisymmärryksen haku islamistien kanssa pikemminkin kuin suoranaisen yhteenoton etsiminen. Niinpä myös al-Maqdisin hyvät yhteydet al-Qaidaan otettiin käyttöön Kasasbehin vapauttamiseksi, ja sellistään käsin al-Maqdisi pääsi yhteyteen jopa Abu Bakrin, Isi
sin kalifin kanssa. Yritys oli turha, lentäjä poltettiin, tai oli jo todennäköisesti poltettu ennen näitä yhteydenottoja. Kuningashuone palkitsi kuitenkin al-Maqdisin hyvästä yrityksestä ja vapautti hänet vankilasta helmikuussa. Sen jälkeen hän televisiolähetyksessä tuomitsi Isisin jyrkästi.

Isis on uhka Jordanialle, eikä se ole mikään ihme. Maassa itsessään on enemmän kuin riittävästi salafisteja. Yli kymmenen prosenttia Isisin ulkomaalaistaustaisista sotureista on jordanialaisia, eikä Isisin keväällä 2015 valloittamasta Palmyrasta Syyriassa ole matka eikä mikään aavikon poikki Jordanian rajalle. Jordania on Isisille houkutteleva kohde kahdestakin syystä: Jerusalem on näköetäisyydellä ja Saudi-Arabia rajanaapurina – Isisin vihollisia molemmat. Isisin nimessä on sana ash-Sham, joka tarkoittaa Suur-Syyriaksi kutsuttua aluetta. Siihen lasketaan Syyrian lisäksi kuuluvan Libanon, Palestiina ja Jordania. Kalifaatti katsoo siis Jordanian kuuluvan luonnostaan sen omaan etupiiriin.

Kuningas Abdul
lah yllätti kesäkuussa
 2015 Jordanian armei
jan vuosipäivänä,
 jolloin muistellaan
 myös hänen isoisoiso
isänsä, Mekan hallitsijan
 Sheriffi Husseinin suunnitel
maa arabien itsenäisyydestä ja hänen johtamastaan arabikapinasta osmanihallintoa vastaan. Kuningas Abdullahin yllätys oli paljastaa tuolloin asevoimien 
lipun sijasta perinteinen tummanpunaisella pohjalla oleva ja valkoisella tekstillä varustettu, islamin uskontunnustuksen sisältävä hashemiittien lippu. Samaa lippua Hussein oli käyttänyt arabikapinan aikana, ja sen historia ulottui hashemiittien lippuna aina 1500-luvulle asti. Mitä Abdul
lah sitten halusi hashemiittilipulla symboloida? Ainakin se on selvä sanoma Isisille, joka jo profeetta Muhammedin sinetillä varustetulla mustalla lipulla haastaa hashemiittien kuningaskunnan kaksi peruspilaria: hashemiittien teot arabikansoille arabikapinassa
 ja sen johtajana vuosina 1916-–18 sekä heidän roolinsa islamin puolustajana, kun he isännöivät islamin pyhiä paikkoja Mekkaa ja Medinaa aina vuoteen 1925, jolloin he menettivät sen kilpailijoilleen Saudien perheelle.

Kuningashuone antoi hashemiittilipun luovutuksen yhteydessä tiedotteen, jonka mukaan lippu symboloi rau
haa, rakkautta, kärsivällisyyttä ja oikeutta sekä yhteiseloa niiden edessä, jotka edustavat khawarijejä. Khawarijit valheellisesti väittivät puolustavansa islamia, vaikka se tuomitsee heidät. Khawarijit olivat islamista 600-luvulla irtautunut lahko, joka oli kehittänyt radikaalin oppitulkinnan. Jordanian kuningashuone rinnasti sekä perinteisellä hashemiittilipulla että tiedotteella khawarijit Isisiin ja luokitteli siten Isisin islamille vieraaksi, ei-islamilaiseksi ilmiöksi.

Jordania sanoutui siis symbolisen voimakkaasti irti Isisin ideologiasta ja teoista. Jordanian viesti on myös se, että se yllämainituilla valtionsa peruspilareilla tukee maltillista sunnalaista arabimaailmaa, joka ei uhkaa kenenkään rajoja.

Kuningas Abdullahin viesti
kalifi al-Baghdadille on ollut selvääkin selvempi sekä symbolein että taistelukoneiden iskuin. Sotilaslentäjän polttaminen on vain lujittanut tätä politiikkaa. Jordanian alueelliset liittoutumat, mukaan lukien rauhansopimus ja tiedusteluyhteistyö Israelin kanssa, ovat tehneet pikkuvaltiosta kokoaan merkityksellisemmän. Tämä ei automaattisesti kuitenkaan tarkoita sen selviytymistä. Isisin luoma suurin uhka Jordanialle ei synny sen nykyisestä kalifaatista Irakissa ja Syyriassa, vaan sen ideologiaa kannattavista salafisteista Jordaniassa. Isis hallitsee soluttautumisen ja sillä on aikaa. Kuningas Abdullahin suurimmat huolet ovat siis peräisin kotimaasta, eivätkä vakavuudeltaan suinkaan olankohautuksella ohitettavia. Isis on varteenotettava uhka Jordanian kuningaskunnalle. Abdullahin sodanjulistus on siis ymmärrettävä, mutta liittoutuman pommitusiskuihin osallistumalla tuota uhkaa ei eliminoida.

Ote Ari Kerkkäsen kirjasta Syyria ja Lähi-itä: havaintoja nykypäivästä ja heijastuksia historiasta. Pystykorva-sarjaa, ilmestyy marraskuussa 2015.