Aihearkisto: Ajankohtaista

Tule Uudenkaupungin rauhantapahtumaan – ilmoittautuminen käynnissä

rauhankaupunki 2Rauhanpuolustajien Uudenkaupungin yhdistys täyttää 40 vuotta.
Teemojen Uusikaupunki – rauhankaupunki 400, Suomi 100 ja SRP:n Uudenkaupungin yhdistys 40 vuotta merkeissä järjestetään Uudessakaupungissa 6.–7.5.  tapahtuma, johon toivotamme kaikki maamme kynnelle kykenevät rauhantahtoiset lämpimästi tervetulleiksi.

Järjestelyjen onnistumiseksi toivomme ennakkoilmoittautumista.
Lounas maksaa 5 €, tapahtuma itsessään on maksuton.

Juhlapaikkana on Ystävyystalo, Orivontie 10.

Majoitusvaraukset:
Hotelli Aquarius Uusikaupunki puh. 02-8413 123. Tunnus SRP40V.
Sovittu hinta yöpymisestä aamiaisella: yhden hengen huone 70 € ja kahden hengen huone 80 €.

LAUANTAI 6.5.

Kello 10 tietoisku torilla.

Kello 12.30 alkaen tervehdyksiä otetaan vastaan Ystävyystalolla. Kukkien sijasta juhliva yhdistys pyytää lahjoittamaan näin säästyvät rahat Emmauksen tilille.

Tervehdyspuhe Rauhanpuolustajien Uudenkaupungin yhdistyksen puheenjohtaja Ilmo Suikkanen. Kaupunginjohtaja Atso Vainio esittää Uudenkaupungin kaupungin tervehdyksen.
Tilaisuutta kunnioittaa läsnäolollaan myös Uudenkaupungin perustaja kuningas Kustaa II Aadolf, joka kertoo kaupungin perustamiseen liittyvistä vaiheista.

Suomen Rauhanpuolustajien puheenjohtaja, professori Markku Kangaspuro esitelmöi aiheesta Satavuotiaan Suomen menneisyys, nykyisyys ja tulevaisuuden näkymät rauhanliikkeen näkökulmasta.

Aseidenriisunnan merkeissä tapahtuvan kahvitarjoilun jälkeen valtiotieteen tohtori Noora Kotilainen alustaa aiheesta Informaatiokuplat, viholliskuvien maailma ja medialukutaito.

Tilaisuudessa esiintyvät mm. uusikaupunkilainen trubaduuri Mikko Itäranta sekä Susanna Hast & Timo Kalevi Forss duo.

Tapahtumassa huomioidaan yhdistyksen aktiiveja. Esillä on yhdistyksen 40-vuotistaipaleesta kertova näyttely, lisäksi kuvataan lyhyesti Uudenkaupungin Rauhanpuolustajien historiaa.

Illanvietossa on “vapaa sanan aika”, jossa myös pyydettyjä puheenvuoroja.

SUNNUNTAI 7.5.

Ohjelma alkaa kello 9.30 kaupunkikävelyllä, jonka varrella Vakkaopiston johtaja Tomi Kangas kertoo Uudenkaupungin rauhan muistomerkillä tuon vuonna 1721 solmitun rauhan vaiheista.

Pakkahuoneella nautittujen munkkikahvien jälkeen ohjelma jatkuu kello 11 Ystävyystalolla aiheella Turvallisuuspoliittinen tilanne.  Aihe on ajankohtainen Suomen sotilaallisten kytkentöjen näkökulmasta sekä kaavailtujen miljardiluokan asehankintojen takia. Aiheesta alustaa Rauhanpuolustajien puheenjohtaja Markku Kangaspuro.

Lapin Rauhanpuolustajat: Vihapuheet kitkettävä

Rauhanpuolustajien Lapin piirijärjestön kannanotossa vaaditaan vihapuheiden kaikkinaista kitkemistä ja vastustamista kaikissa muodoissa.
”Netissä vihapuheet saavat suuret mittasuhteet, koska vihansa ilmaisijat eivät kohtaa kasvotusten vihansa kohdetta. Tällöin terve itsesensuuri ja toisen asemaan asettautuminen usein jäävät entistä vähäisemmiksi.”
Kannanotossa huomioidaan, että digitalisaatio ei voi ratkaista esimerkiksi opettajapulaa, koska tasapainoisia ja empaattisia ihmisiä kasvattamaan tarvitaan elävää ihmistä, joka kommunikoi asennon, eleen, ilmeen ja muun viestinnän koko skaalalla: ” Tietokone ei voi koskaan korvata elävää vuorovaikutusta. Myöskään terveydenhuollossa parantavaa empatiaa ja myötäelämistä ei voi saavuttaa netissä.”

Lapin piirijärjestö toteaa myös: ”Eräs vihapuheen muoto on silti silmänpistävä ja se koskee viholliskuvan luomista. Poliitikot, toimittajat ja esimerkiksi Ulkopoliittisen instituutin tutkijat syyllistyvät aika ajoin tähän kertoessaan Venäjän ’uhkaavasta retoriikasta’. Tästä arviosta on jätetty pois länsimaiden uhkaava käytös Venäjää kohtaan. Kun esimerkiksi Venäjä varoittaa siitä,  että se kääntää ydinaseitaan niitä vastaan, jotka sijoittavat mailleen USA:n ja Naton ohjuksia, puhutaan Venäjän aggressiivisesta retoriikasta. Tällöin ei oteta huomioon sitä uhkaa, mitä ohjuksia vastaanottavat maat ratkaisuillaan itse aiheuttavat Venäjälle. Lapin Rauhanpuolustajat kehottavat varsinkin poliitikkojamme, tutkijoitamme ja toimittajiamme kohtelemaan toisia myös puheissaan niin, kuin he toivovat itse tulevansa kohdelluksi. He ovat esikuvia monelle ja voivat näin edistää rauhaa.”

Rauhanjärjestöt kirjoittavat 100 tarinaa rauhasta

100-tarinaa-300x281”100 tarinaa rauhasta” on suomalaisten rauhanjärjestöjen yhteinen kokoelma, joka tuo Suomi 100 -teemaan lisää näkökulmia. Kirjoituksissa esitellään ihmisiä, järjestöjä, kampanjoita, tapahtumia ja ilmiöitä, jotka ovat osaltaan rakentaneet rauhaa maahamme. Haluamme nostaa Suomen satavuotisjuhlintaan sotien muistelemisen vastapainoksi rauhanrakentamisen, rauhankasvatuksen ja rauhanaatteen.

Kirjoituksia julkaistaan tasaista tahtia osoitteessa rauha.org/100-tarinaa-rauhasta. Sivulta löytyy jo tekstejä mm. yllytysoikeudenkäynnistä, rauhanjunasta, rauhantansseista, Maailmankoulusta, Helena Kekkosesta ja Ele Aleniuksesta.

ICAHDin jälleenrakennusleiri Palestiinassa heinäkuussa

icahd-logo

ICAHDin jälleenrakennusleiri järjestetään tänä vuonna 16.–29.7.

Aiempien vuosien leirit ovat olleet miehitetyllä Länsirannalla. Tänä kesänä osa leiristä on Länsirannalla Jordanin laaksossa ja osa Israelissa Negevin autiomaassa. Leirillä pääsee näkemään sen, miten samanlaista Israelin politiikka on rajan molemmin puolin. Rakentamisen lisäksi leiriin kuuluu paikallisten toimijoiden, järjestöaktiivien, YK:n työntekijöiden ja muiden tapaamista eri puolilla Israelia ja Länsirantaa.

Leiri on sekä käytännön tapa osallistua väkivallattomaan vastarintaan että saada selkeä kuva siitä, mitä paikan päällä tapahtuu.

Leirille ilmoittautumisen deadline on 15. toukokuuta. Leirimaksu on 1400 Yhdysvaltain dollaria. ICAHD järjestää rahallista tukea opiskelijoille ja muille vähävaraisille osallistujille – yksityiskohtia tulossa myöhemmin.

Suomalaisten kiintiö leirille on viisi henkilöä, mutta jos hakijoita on
monia, sitä voidaan ehkä kasvattaa.

Lisätietoja: www.icahd.fi
Syksy Räsänen, syrasane [a] cc.helsinki.fi

Sodan bisnes: Israelin aseteollisuus ja Suomen asekaupat ja ulkopolitiikka Lähi-idässä

Elokuva ja asiantuntijoiden keskustelutilaisuus Helsingissä osana Israelin apartheid-viikkoa

Israelin/Palestiinan ja Turkin tapahtumat ovat otsikoissa, ja Persianlahden maiden osallisuudesta Jemenin ja Syyrian sodissa puhutaan yhä enemmän. Aseilla ja asekaupalla on Lähi-idän politiikassa keskeinen rooli.

Aseita ei vain käytetä sotaan ja sortoon, vaan sodasta ja sorrosta saaduilla kokemuksilla myös myydään aseita. Suomi käy asekauppoja Israelin, Saudi-Arabian, Arabiemiraattien ja Turkin kanssa. Miten sodasta tehdään bisnestä ja miten asekaupat ihmisoikeusrikkojien kanssa sopivat Suomen ulkopolitiikkaan?

Tätä käsitellään tilaisuudessa ”The Business of Pacification” maanantaina 6.3. kello 17.30 elokuvateatteri Andorrassa/baari Dubrovnikissa, osoitteessa Eerikinkatu 11.

Näyttökuva 2017-2-24 kello 11.09.54Kello 17.30 Andorrassa näytetään israelilainen dokumentti The Lab. Elokuva käsittelee sitä, miten Israel on tehnyt sotilasmiehityksellä bisnestä ja kehittää hyökkäyksillä palestiinalaisia kohtaan aseita, joita Suomikin ostaa.

Kello 18.45 alkaa baari Dubrovnikin puolella asiantuntijoiden keskustelu Suomen asekaupoista ja ulkopolitiikasta Israelin, Turkin, Saudi-Arabian ja Arabiemiraattien kanssa. Mukana ovat Lähi-idän tutkimuksen professori Hannu Juusola, asekauppaan erikoistuneen ajatushautomo SaferGloben Johannes Lehtinen sekä Suomen Rauhanliiton toiminnanjohtaja Laura Lodenius. Tilaisuuden juontaa ICAHD Finlandin puheenjohtaja Syksy Räsänen.

Tilaisuus, elokuva mukaan lukien, on maksuton eikä vaadi ennakkoilmoittautumista. Elokuvassa on englanninkieliset tekstit, mutta ei suomenkielisiä.

Tilaisuuden järjestävät ICAHD Finland, Suomen Rauhanpuolustajat ja Sadankomitea. Tilaisuus on osa maailmanlaajuista tapahtumaa Israeli Apartheid Week, jonka tavoitteena on lisätä tietoisuutta Israelin apartheid-järjestelmästä. Israeli Apartheid Week alkoi Torontossa vuonna 2005 ja nykyään tilaisuuksia on vuosittain yli sadassa kaupungissa ympäri maailmaa.

Tilaisuuden Facebook-tapahtuma.

Tilaisuuden nettisivu.

Elokuvan The Lab sivu ja traileri.

Israeli Apartheid Weekin nettisivu.

 

 

Teatteritarjous Rauhanpuolustajien jäsenille

Teatteri Jurkan ensi-illassa to 23.2.2017 nähdään Tuomo Railon Anders B., joka kertoo Utøyan tragediasta ja sen tekijästä. Esitys johdattaa katsojansa käsittelemään valloilleen päästetyn superegon voimaa. Hypnoottisen mukaansatempaava monologi ravistelee ja herättää ajattelemaan rohkaisten toimintaan rauhan puolesta.

Vuonna 2011 Norjan Utøyalta kantautui kammottavia uutisia. Järkyttävien tekojen poliittiseksi kannanotoksi verhoiltu motiivi nostatti ajatuksia totalitaaristen liikkeiden noususta Euroopassa – jopa Pohjoismaissa. Muun muassa maahanmuuttoon ja kulttuurien sekoittumiseen liittyvät iskut ovat kiperän ajankohtaisia edelleen.

Tanssitaiteilija Tuomo Railo tarttui aiheeseen, koska musertavan tapahtuman käsitteleminen tuntui tarpeelliselta. Muutaman vuoden päästä tapahtumista syntyi Anders B. -monologi, joka punnitsee vastauksia kysymyksiin kuten: kuinka olla, kun jotakin tällaista tapahtuu? Mitä ajatella? Pitääkö kaikkivoivan harhaa yrittää ymmärtää?
”Pyrkimys ei ole ratsastaa tragedialla vaan yrittää hahmottaa, mikä tässä ajassa ja yhteiskunnassa synnyttää poliittista terroria”, Railo selventää ja lupaa, että näyttämöllä ei nähdä väkivaltaa.

Teatteri Jurkka kutsuu nyt Rauhanpuolustajien jäsenet katsomaan Anders B:tä tarjoushintaan 15 e / lippu! (Norm. peruslippu 29 e).
Jos kiinnostuit, kysy Rauhanpuolustajista alennuskoodi  sähköpostitse pulut (a) kaapeli.fi tai p. 050 358 1441.

Liput varataan ja lunastetaan suoraan Teatteri Jurkan toimistosta (ark. klo 12–16), puhelimitse p. 09 135 6166 tai teatteri (a) jurkka.fi. Mainitse alennuskoodi. Esitykset helmikuussa 23/24/25/28 pv sekä maaliskuussa 1/9/10/11/16 pv.

Teemakeskustelut:

Aihetta jatkavat keskustelut alkavat pian illan esityksen jälkeen ja ovat esitykseen lippunsa lunastaneille maksuttomia.

1.3. Viihteen moniottelija ja lyhytterapeutti Wilma Schlizewski – narsistinen luonnehäiriö, tunnekylmyys, sosiopaatti vs. psykopaatti

9.3. Stand up-koomikko ja entinen vanki Miika Pettersson – mikä on vankilan funktio tänä päivänä? Onko laitos rikolliselle tehokkain rangaistus?

10.3. Ylikomisario Jari Taponen – poliisin näkemys. Ovatko joukkosurmat lisääntymässä? Onko syytä huoleen?

Kansalaisjärjestöt huolissaan rasismista Maailma kylässä -festivaalilla

Joukko kansalaisjärjestöjä on julkaissut avoimen kirjeen, jossa ne vetoavat Maailma kylässä -festivaalia järjestävään Kepaan, jotta se tekisi linjauksen, että rasistiset järjestöt eivät ole tervetulleita osallistumaan tapahtumaan. Festivaalille on aiemmin osallistunut ihmisoikeusloukkauksiin osallinen Juutalainen kansallisrahasto.

Maailma kylässä -festivaalilla oli mukana vuonna 2014 Israelin hallituksen kanssa yhteistyötä tekevän järjestön Juutalainen kansallisrahasto (JNF) Suomen haara. JNF on osallinen vakaviin ihmisoikeusloukkauksiin Israelissa ja miehitetyillä palestiinalaisalueilla. JNF osallistuu palestiinalaisten häätämiseen mailtaan ja heidän kotiensa tuhoamiseen, jotta heidän tilalleen voidaan asuttaa juutalaisia. YK on tuominnut JNF:n toiminnan institutionaalisena syrjintänä.

Vuonna 2015 Kepan toiminnanjohtaja Outi Hannula totesi, että JNF ei ole enää tervetullut festivaalille, koska ”festivaalilla ei saa sanoilla tai teoilla saa rikkoa ihmisoikeuksia ja toimia Kepan arvojen vastaisesti”.
Vuonna 2016 JNF oli kuitenkin taas otettu mukaan. Outi Hannulan mukaan Kepan arvio siitä, että JNF rikkoo ihmisoikeuksia ei ole muuttunut, mutta Kepa on luopunut siitä periaatteesta, että sen tapahtumiin osalliset järjestöt eivät saa olla rasistisia eivätkä rikkoa ihmisoikeuksia.

Kepan virallinen toiminta-ajatus on se, että ”Kepa kokoaa ja innostaa suomalaista kansalaisyhteiskuntaa toimimaan rohkeasti oikeudenmukaisen maailman puolesta”.

Joukko kansalaisjärjestöjä, mukaan lukien ICAHD Finland, Palestiinalaisten siirtokuntayhdistys ja Rauhanpuolustajat, vetoaa nyt avoimessa kirjeessä Kepaan, jotta se noudattaisi tätä linjaa ja ottaisi selvän kannan, että rasistiset järjestöt eivät ole tervetulleita sen tapahtumiin.

ICAHD Finlandin puheenjohtaja Syksy Räsänen toteaa:
”Rasismin torjuminen on vakava asia. Kepa on jo todennut, että JNF:n toiminta on sen arvojen kanssa ristiriidassa.
Vähin mitä Kepa voi tehdä, on linjata, että rasistiset järjestöt eivät ole tervetulleita Suomen suurimmalle monikulttuurisuusfestivaalille. Jos Kepa ei pysty omassa toiminnassaan ottamaan itse kantaa rasismia vastaan, niin miten se voi edistää rasismin vastaista työtä yhteiskunnassa?”

Rauhanpuolustajien toiminnanjohtaja Teemu Matinpuro vetoaa Kepaan:
”Kepan tulee toimia julkistamiensa periaatteiden mukaisesti. Rasistiset tahot eivät kuulu Maailma Kylässä -festivaaleille. Kepan jäsenjärjestönä Rauhanpuolustajat ei voi hyväksyä avoimesti rasistisen ja ihmisoikeusloukkauksiin syyllistyneen järjestön osallistumista järjestön organisoimaan toimintaan.”

Maailma kylässä -festivaali on Suomen suurin monikulttuurinen tapahtuma, ja se järjestetään tänä vuonna 27.–28. toukokuuta.

Lue avoin kirje täältä.

Suomalainen rauhanliike täyttää 110 vuotta

logo_Rauhanliitto

Suomen vanhin rauhanjärjestö Suomen Rauhanliitto perustettiin ensimmäistä kertaa Tampereella 10.2.1907 eli perustamisesta on kulunut 110 vuotta.

Rauhanliitto haluaa nostaa juhlavuoden teemoiksi koko rauhanliikkeen roolin ja haasteet 2020-luvulle mentäessä. Samalla järjestö nostaa esille liikkeen historiaa ja rauhantekijöitä kautta aikojen.

Autonomian ajan Rauhanliito kiellettiin ensimmäisen maailmansodan alettua. Nykyinen järjestö perustettiin uudestaan vuonna 1920 nimellä Suomen Rauhanliitto – Kansainliittoyhdistys.

”Suomen juhliessa 100-vuotista itsenäisyyttään on hyvä muistaa, että edellytykset itsenäisyydelle luotiin suomalaisessa kansalaisyhteiskunnassa”, sanoo Rauhanliiton toiminnanjohtaja Laura Lodenius. ”Autonomian aikana luotiin pohjaa niille demokraattisille yhteiskuntarakenteille, joista syntyi Suomi. Suomalainen rauhanliike kuului näihin autonomian aikana syntyneisiin liikkeisiin, ja monet sen aktivisteista olivat keskeisiä toimijoita itsenäisen Suomen aikaansaamiseksi.”

Hitlerin kasvattaessa valtaansa ja fasismin noustessa Euroopassa Rauhanliitto oli yksi harvoista järjestöistä, jotka kritisoivat tätä avoimesti. Esimerkiksi Rauhanliiton pitkäaikainen puheenjohtaja Felix Iversen sai Hitleriä kritisoineesta kirjoituksestaan kunnianloukkaussyytteen.

Rauhanliiton ensimmäisissä toimintaohjelmissa tartuttiin teemoihin, jotka ovat tänäkin päivänä ajankohtaisia: kansainvälinen oikeus, ristiriitojen väkivallaton sovittelu, viholliskuvista luopuminen, aseistariisunta ja rauhankasvatus. Monissa rauhanliikkeen ajamissa asioissa on edetty – on luotu esimerkiksi YK ja kansainvälinen rikostuomioistuin, sodankäynnille on asetettu säännöt ja monia erityisen raakoja asetyyppejä on kielletty tai rajoitettu.

Toisaalta työsarkaa rauhanliikkeellä on edelleen. Rauhanjärjestöt, Rauhanliitto ja toistakymmentä muuta suomalaista rauhanjärjestöä ja -ryhmää ajavat edelleen jo sata vuotta sitten tärkeinä pidettyjä asioita. ”Tämä on ihmisten liike, jossa on aina toiminut ihmisiä poliitikoista pienten paikkakuntien aktivisteihin”, jatkaa Lodenius. Hän pitää maailmanpoliittista tilannetta vaikeana, mutta huomauttaa, että kansainvälinen rauhanliike on ennenkin yltänyt mittaviin voimanponnistuksiin ja suurta luovuutta osoittavaan toimintaan.

Viime aikoina kansainvälinen rauhanliike on tiivistänyt rivejään ydinaseet kieltävän sopimuksen aikaansaamiseksi, ja myös Syyrian sodan vastaiset mielenosoitukset ovat keränneet paljon väkeä eri puolilla maailmaa. Helsingissäkin viime syksynä  monta tuhatta marssijaa vaati rauhaa Syyriaan, ja nuoret näyttävät tilastojen valossa pohtivan suhdettaan asevelvollisuusarmeijaan entistä enemmän.

laurajouniRauhanjärjestöjen yhteistyö on tiivistä. Kuvassa Rauhanliiton toiminnanjohtaja Laura Lodenius ja puhetta pitämässä Rauhanpuolustajien varapuheenjohtaja Jouni Sirén.

Avaruutta militarisoidaan – kuka, mitä, miksi

Sotaa maapallolla johdetaan nykyään avaruusteknologialla. Vuoden 1991 Persianlahden sotaa on kutsuttu ensimmäiseksi avaruussodaksi, koska silloin Yhdysvaltojen avaruuskomentokeskus teki ensimmäisen kenttätestin uudesta sotateknologiasta. Ennen hyökkäystä se paikansi satelliittien avulla Irakin sotilaskohteet. Sodan ensimmäisinä päivinä näihin kohteisiin hyökättiin ampumalla risteilyohjuksia. Sota jatkui useita viikkoja.
Sinä aikana Yhdysvallat laukaisi vielä yli sata miljoona dollaria maksavaa risteilyohjusta ja käytti paljon maavoimien kalustoa. Sotilasjohdolle tärkein oppi oli se, miten maalla, merellä ja ilmassa tapahtuvat sotilastoimet saatiin sidottua yhteen avaruusjohtoiseen järjestelmään. Amerikkalaisaktivisti Bruce Gagnon kertoo, että Yhdysvaltain puolustushallinnon mukaan sotilaallisen avaruussotajärjestelmän rakentaminen tulee olemaan suurin teollisuusprojekti koko planeetan historiassa.

Ruotsin Kiirunassa toimivalla Esrangen raketti- ja avaruuskeskuksella on tärkeä rooli globaalin taistelukentän synnyttämisessä. Kiirunan ulkopuolella sijaitsevan avaruuskeskuksen välittämät signaalit auttavat siviililentokoneita laskeutumaan, huolehtivat laivojen turvallisesta purjehduksesta tai vaikkapa eksyneen puhelimen GPS-paikannuksesta. Keskuksen tuottamaa koko maailman kattavaa satelliittisignaalia välitetään ja myydään siviilitarpeiden lisäksi myös sotilaskäyttöön.

Bruce Gagnon arvioi, että presidentti Donald Trumpin hallinto tulee suuntaamaan yhä enemmän rahaa suojaamaan USA:n satelliitteja mahdollisilta hyökkäyksiltä. Hän toivoo, että ”pohjoismaat eivät lähtisi mukaan USA:n sotakoneeseen”.

Aiheesta lisää Rauhan Puolesta -lehdessä 6/2014 Kikka Rytkösen artikkelissa Ruotsista tuli automaattisodan ”liipaisin”.

Näyttökuva 2017-1-25 kello 14.04.01AVARUUDEN MILITARISOINTI KIIHTYY. Keskustelutilaisuus maanantaina 6.2. kello 17–19  Rauhanasemalla Helsingissä. Tilaisuuteen osallistuvat ydinaseriisuntaa ajavien järjestöjen edustajat Bruce Gagnon (USA) ja Dave Webb (UK) sekä Rauhanliiton Tarja Cronberg. Keskustelu käydään englanniksi. Järjestää Rauhanpuolustajat.

Bruce Gagnon on sotaveteraani, rauhanaktivisti ja amerikkalaisen Global Network Against Weapons & Nuclear Power in Space -verkoston perustaja.
Belinda Kennedy haastattelee Gagnonia

Dave Webb on brittiläisen UK Campaign for Nuclear Disarmament (CND) -järjestön puheenjohtaja.
David Swanson keskustelee Webbin kanssa   

Tarja Cronberg on Rauhanliiton puheenjohtaja.

Puhu ennen kuin aseet puhuvat – Lapin Rauhanpuolustajien kannanotto

Suomen Rauhanpuolustajain Lapin piirijärjestö ry on kokouksessaan 30.1. käsitellyt Suomen ja Lapin turvallisuutta. Perinteisesti turvallisuus on pohjautunut diplomatiaan ja rauhanomaiseen yhteistyöhön niin lähialueellamme kuin maailmassakin.
Olemme huolestuneet siitä, että Suomi yhä enemmän on alkanut toimia tuomarin tavoin ja osallistua sotiin ja väkivaltaan maailmalla. Yhä suurempi osa verorahoista menee aseisiin ja sotaharjoituksiin. Tästä on luovuttava, hävittäjä- ja sotalaivahankinnat on peruttava, ja vapautuva raha on suunnattava hyvinvointiin ja arjen turvallisuuteen.

On huolestuttavaa, että isäntämaasopimuksen turvin vieraat sotajoukot harjoittelevat hyökkäyssotaa Venäjää vastaan maaperällämme. On muistettava, että isäntämaasopimusta ei ole käsitelty eduskunnassa ja että se on solmittu vuonna 2014 Naton ja hallituksen välillä. Hallituksen sijaan sopimuksen allekirjoitti Suomen puolustusvoimien komentaja. Hallitus on vaihtunut sen jälkeen. Uusi hallitus toimii aivan kuin sopimus olisi pätevä, mikä on kyseenalaista.

Suomen Rauhanpuolustajain Lapin piirijärjestön mielestä Suomen turvallisuus on ensisijaisesti riippuvainen rauhanomaisesta ja inhimillisestä diplomatiasta ja yhteistyöstä. Vieraat sotajoukot edustavat sellaisia voimia, jotka eivät ole kiinnostuneet vähääkään suomalaisten turvallisuudesta, vaan sulavan Jäämeren luonnonvaroista ja reiteistä.

Suomen hallituksen on myös peruttava kahdenkeskiset puolustussopimukset USA:n ja Ison-Britannian kanssa.
Kansojen on sovittava asioista neuvotteluilla eikä aseidenkalistelulla ja sodilla.

Kokouksen puolesta

Kaarina Pistokoski-Tikkala, puheenjohtaja
Kerstin Tuomala, sihteeri